Sivut

tiistai 27. syyskuuta 2016

Selvitymislista syysvihaajille

Oon huomannut, että todella monet ihmiset inhoaa syksyä. Voihan toki olla, että syksystä tulee mieleen vaan ne kamalat räntäkelit ja piiskaava tuuli ja tällöin syksystä voi olla vaikea nauttia edes ajatuksen tasolla. Itsehän rakastan syksyä edelleen, aina ja ikuisesti. Aluksi ajattelin tehdä listan siitä, miksi tykkään syksystä, mutta sitten mieleeni juolahtivat syysvihaajat. Päätin tehdä teille pienen selviytymislistan syksyyn, jotta syksystä tulisi edes vähän mieluisampi! Tässäpä siis lista siitä, kuinka selvitä syksystä hengissä ja kuinka syksystä voi nauttia edes vähäsen. The syksyn selviytymislista on täällä!

- Nauti kauniista syyskeleistä! Tankkaa mieleen syksyn värejä ja nauti kirpeistä syyspäivistä, jolloin aurinko vielä vähäsen paistaa. Jos aloittaa masistelun ja syksyn kiroamisen jo elokuun lopussa, voipi tulla pitkä syksy. 

-Edelliseen viitaten syysretket on ihan mainio juttu! Kesällä kaveriporukalla mennään rannalle, otetaan vähän evästä ja musiikit mukaan - mikä estää saman tekemisen syksyllä? Kunnolla vaatetta päälle ja kuumaa kaakaota termariin. 

-Jos muoti on sun juttu, ota kaikki irti syysmuodista ja syyspukeutumisesta. Mä itse rakastan juurikin kerrospukeutumista ja sitä, kun saa kaivella neuleet kaapista. Syksyn pukeutuminen on rentoa ja mukavaakin päällä. Lyömätön syysasu on pitkä neule legginsien kanssa. 

-Kuvaile luontoa, syksyn asuja ja syksyn tapahtumia. Kuvia on kiva katsoa myöhemmin!

-Jos tykkäät meikkailla, opettele uusi arkimeikki tai juhlameikki syksyn menoja varten. Itse ainakin tykkään käyttää vähän tummempaa meikkiä syksyisin iltariennoissa.

-Järjestä bileet. Jos syksyn arki ja koulupaineet ja stressi ottaa ylivallan, on aika järjestää bailut. Kaverit koolle ja bailaamaan! Pienet irtiotot arjesta tekee hyvää ja kavereiden seurahan on aina parasta. 

-Aikatauluta! Syksystä saattaa ensimmäisenä tulla mieleen myös kiire, sillä koulukiireet alkavat. Kiireen (ainakin suurimman) voi välttää hyvällä aikatauluttamisella. Näin jää aikaa myös itselle ja stressi vähenee. Näin syksystä tulee vähän mieluisampi!

-Fiilistele. Syksy on paras aika kaivella viltit sohvalle, laittaa kynttilöitä palamaan ja hyvä musa soimaan. Syksyn ehdottomat musafiilistelyt saa Austin Bashamista ja Coldplaysta. Paramore toimii hyvänä aamumusana!

-Uusi harrastus. Syksy on uusien alkujen aikaa, joten nyt on aika opetella kutomaan tai alkaa pelaamaan salibandyä. Tee sitä, mitä oot aina halunnut tehdä, mutta et oo saanut aikaiseksi.

-Syö hyvin. Hyvä ruoka, parempi mieli! Opettele kokkaamaan uusi ruokalaji tai tee syksyn omenoista hilloa tai vaikkapa kaurapaistos. Nami nami!

-Ota vitamiineja. Mieli pysyy virkeänä ja turhat syysflunssat tulee vältettyä.

-Tee esimerkiksi Pinterestissä syksyn inspiraatiotaulu! Kerää inspaavia kuvia, asuja, lauseita, runoja, ihan mitä vaan kivaa. Tulosta se ja laita sellaiselle paikalle, josta näät sen joka aamu kun heräät. Voipi tulla vähän parempi mieli. :)

-Ole luova. Maalaa, laita kynsiä, kokeile uusia kampauksia, aloita kitaransoitto, tee biisi, leivo. Rentoudu ja tee jotain luovaa! 

-Muista liikkua. Vaikka aikaa ei tuntuisi olevan millekään ylimääräiselle, muista liikkua edes pari kertaa viikossa. Kroppa ja mieli kiittää!

-Muista, että syksy ei kestä ikuisesti. Mieluummin nauttii syksystä, kun manailee sitä ja tekee asioista hankalia. Muista positiivisuus.

Onko täällä yhtään syysvihaajaa ja oliko listasta mitään apua?
 Ihania syyspäiviä!





keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Rakastan sinua, syksy.






Viime viikonloppuna meillä oli perinteeksi muodostuneet rapujuhlat kotikodin mökillä. Oli ihana pitkästä aikaa nähdä koko perhettä samalla kertaa, vaikka harmiksi siskojen miehet ei päässeetkään paikalle. Rakastan syksyä ja oon aina rakastanut. Syksyisin mökillä on omanlaisensa tunnelma, josta mä pidän ihan hirveästi. Siellä on niin hirvittävän rauhallista. Luonto rauhoittuu ja valmistautuu syksyyn. Talven odottava tunnelma ja syksyn uninen tunnelma - värit, tuoksut ja ilmat rauhottaa mua ihan hirveesti. Kesä oli vähän stressaava tietyiltä osin ja mökillä syksytuulta kuunnellessa mulle tuli vaan niin rauhallinen ja hyvä olo - stressi katosi tiehensä, eikä ole tälläkään viikolla tullut vielä takaisin. Ihankuin koko syksyinen maisema olisi sanonut mulle, että nyt sä voit relata. 

Tää syksy on tuntunut erityisen hyvältä. Mä luulen, että se johtuu vain siitä, että viime syksy oli niin älyttömän huono, enkä edes haluais hirveästi muistella sitä aikaa. Oon vaan niin älyttömän kiitollinen siitä, että mulla oli silloin vierellä ystävät. Oon niin kiitollinen myös siitä, että Antti tuli mun elämään ja oon myös ylpeä siitä, että uskalsin lähtee kattomaan, mitä meidän suhteesta tulee. Vuodessa voi todellakin tapahtua paljon. Nyt mä voin katsoa viime vuotta ja oikeesti ymmärrän, että asiat tapahtuu tarkoituksella ja oon taas vähän vahvempi ihminen, kuin vuosi sitten. 


Mähän en syö rapua enkä oikeastaan mitää kalojakaan, joten itse rapujen takia en juhlia odottanut. Mun syksyn perinneherkku on äitin tekemä sienikeitto ja ai että oli hyvää! Toki meille oli laitettu paljon muitakin herkkuruokia! 




Syötiin hyvin, saunottiin ja vietettiin ihanaa perheaikaa! Illan kruunasi ehdottomasti meidän rantaan vieraiksi tulleet joutsenet. 

Tähän aikaan vuodesta mä muistan myös meidän bändin kappaleen Muuttolinnut. Se kertoo just tälläisistä syksyisistä illoista ja elämästä. Minä tykkään tästä. Voispa syksyn tuoksun ja värit säilöä purkkiin talven varalle.. Tästä (klick) pääset muuten kuuntelemaan meidän bändin syksykappaleen.

Pus pus!

Ps. Pahoittelen, että teksti on tavallista pienempää. Blogger ei halua tehdä mun kanssa nyt yhteistyötä.


keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Arkimeikin ongelmallisuus

Rakastan lukea ihmisten arkimeikkipostauksia. Kuinka meikkiin menee vain muutama minuutti ja pienillä jutuilla saa freshin ilmeen, mitkä ovat luottotuotteita ja kuinka tämän meikin joku tekee joka aamu. Siis joka ikinen aamu? Oikeasti?

Muistan vielä, kuinka yläasteella heräsin seiskalta tekemään koulukelpoista meikkiä. Lukiossa into lopahti ja arkimeikki ei ole ollut mun juttu sen jälkeen. Joka syksy vannon, että nyt panostan arkimeikkiin ja herään vähän aikaisemmin, jotta saan käyttää rauhassa viisi minuuttia kasvojen puunaamiseen. Silti joka aamu löydän itteni aikalailla meikittä lähdössä kouluun. Vaikka meikittömänä oleminen ei ole mulle ongelma, koen silti pientä morkkista siitä, että mulla ei ole arkimeikkiä. Toisaalta oon alkanut miettimään, onko pakko jos ei jaksa?

Aamuisin viisi minuuttia pitempään nukkuminen tekee mut paljon onnellisemmaksi, kuin se, että lähden meikattuna yliopistolle. Toisaalta yliopistolla katson kadehtien niitä, jotka ovat jaksaneet herätä viisi minuuttia aikaisemmin laittamaan ripsaria tai poskipunaa. Vaivaiset viisi minuuttia, sen tarvitsisin siihen, että olisi fresh olo. Ilman meikkiä tulee helposti nuhjuinen ja kipeäkin olo. Tässäpä onkin siis dilemma - herätä viisi minuuttia aikaisemmin arkimeikin tekemiseen vai torkuttaa tyytyväisenä sama aika?

Toisaalta oon miettinyt, että en edes tiedä, mitä mun arkimeikkiin kuuluisi? Ehkä siksi siihen meneekin aikaa, koska en aamulla tiedä, mitä olen tekemässä. Nyt pyytäisinkin teitä - linkatkaa kommenttiboksiin teidän arkimeikin tutorial. Tarvitsen inspiraatiota. Ja onko kellään muulla samaa arkimeikkiongelmaa, kuin mulla? 

maanantai 5. syyskuuta 2016

Liian vanha nahkatakkiin

Tyhjensin vaatekaappia viime viikolla, sillä olin varannut pöydän kirpputorilta. Kaappien tyhjennys sujui kivasti, kunnes kohdalle tuli nahkatakki. Nahkatakki, joka oli suuri aarteeni vielä päälle kolme vuotta sitten. Se ei ollut tavallinen nahkatakki, vaan sen selässä oli suuri, niiteistä tehty pääkallo.
Kokeilin takkia päälleni. Vielä sopiva, mutta jokin siinä häiritsi. Nimittäin se pääkallo. Liian raju, liian teinimäinen, liian ei minunlainen. Ei enää.

Yksi nahkatakki sai mut pohtimaan omaa kasvuani ihmisenä. Koin tulleeni nimittäin vanhaksi. Juuri sellaiseksi vanhaksi tyypiksi, joka on liian tylsä pukeutumaan pääkalloihin ja niitteihin. Milloin musta oli tullut tuo tylsä vanha tyyppi joka kavahtaa niittipääkalloa? Kuinka hämmentynyt tästä olinkaan. Tottakai ihmisen tyyli muuttuu ja tietty teinimäisyys jää taakse. Rakastan kaikkea rockahtavaa ja räväkkää, mutta nykyisin ehkä hieman naisellisemmalla tavalla. Enää ei tarvitse räväyttää pääkalloilla ja niittivöillä, kun voin räväyttää vaikkapa meikillä tai hiusten värillä. Ja kyllähän nahkatakkia tulee vieläkin pidettyä, mutta ei vain pääkallolla varustettuna.

Toisaalta nahkatakkiin kulminoitui myös tietty vaihe elämässäni. Se vaihe, kun oli vielä nuori ja huoleton. Tiedättehän, se vaihe juuri parikymppisenä, kun olet aikuinen etkä sitten ihan kuitenkaan. Kun olin vielä vähän epävarma itsestäni ja kaikesta mitä mä halusin. Halusin olla se kova rocktyttö, joka laulaa kuitenkin hemppisrakkaudesta. Se, jonka piti tuoda omaa itseään ja omia mielipiteitään pukeutumisella ilmi, koska pelotti, että muuten jää varjoon tai huomaamatta.

Tietämättäni ja huomaamattani olen ehkä sitten kulkenut kolmessa vuodessa matkan, joka on salaa kasvattanut mua ihmisenä ja samalla karsinut pääkalloin koristellut nahkatakit kaapista. Sisimmässäni olen se sama rocktyttö, mutta mun ei tarvitse enää sitä tuoda niin kovaa ilmi. Ei tarvitse yrittää olla överisti sitä, mitä olen. Osaan avata suuni ja puolustaa itseäni sekä kertoa mielipiteeni. Voin kyllä tunnustaa, että kolme vuotta sitten en niin osannut tehdä.Vaikka aluksi järkytyin tästä muutoksesta, päätin, että se on hyvä juttu. Tajusin yhen aikakauden olevan ohitse ja olen siirtymässä johonki isompaan aikakauteen. Johonkin, jossa pääkallokuvioista nahkatakkia voi muistella. Aikakauteen, jossa alkaa  hymyilyttää, kun sellainen nahkatakki tulee jollain vastaan kadulla. Niinpä taittelin pääkalloisen nahkatakkini kirpputorikassiin. Suljin kassin ja kiikutin takin kirpputorille. Se oli saanut uuden kodin  jonkun toisen luota. Jonkun, joka käy ehkä nyt samaa elämänvaihetta, kuin minä kolme vuotta sitten.

Oletteko te kasvaneet tietyistä tyyleistä tai vaatteista pois?
Onko se hämmentänyt teitä yhtä paljon, kuin minua?
Vertaistukea kaivataan!:)
Niin ja viimeinen asupostaus koulutyyleistä tulee tällä viikolla!


perjantai 2. syyskuuta 2016

Back to School outfit #2

Tässäpä tämän viikon toinen asu! Tämänkin asun tuotteet on DefShopilta. Takki on JACQUELINE de YOUNGin ja oon aivan ihastunut tuohon! Takki on lämmin ja uskon sillä pärjääväni pitkälle syksyyn. Alle mahtuu kivasti myös paksumpi villapaita kylmemmillä keleillä. Väriltään ja tyyliltään takki käy myös moneen asuun, joka on tietenkin plussaa!

Mekko taas on Piecesiltä. Tykkään tuosta pienestä rypytyksestä sivussa. Mekko menee ihan pelkästään mekkona vielä nyt alkusyksystä, mutta myös housujen kanssa talvella. Ostin tämän myös vähän jo tulevaa harjoittelua silmälläpitäen. Mekko on myös kivan rento ja myöskin muokkautuu moneen eri asuun!



Mitäs tykkäsitte tästä asusta?

Ihanaa viikonloppua! Pus!

Toteutettu yhteistyössä DefShopin kanssa