maanantai 18. huhtikuuta 2016

Elämää punapäänä

Multa pyydettiin toivepostaus, jossa kertoisin elämästä punapäänä: mitä positiivisia ja mitä negatiivisia juttuja on tullut havaittua hiusten punaisen värin vuoksi. Koska punapäänä on tullut vietettyä vähän päälle viisi vuotta, on positiivisia ja negatiivisia juttuja kyllä tullut vastaan.

Positiivisena juttuja ehdottomasti se, että hiukset näkyy kauas! Tällä melkein 156cm varrella voisi olla vaikea erottua joukosta, mutta hiuksista useimmat tunnistaa mut jo kauas. En pääse siis katoamaan kovin helposti. Tähän liittyy kyllä toisaalta myös negatiivinenkin puoli, sillä aika usein saan kuulla että "olit eilen kaupungilla". Aika usein käy ilmi etten ole ollut lähelläkään keskustaa, vaan tyyppi on vain katsonut hiusväriä ja olettanut että se olen minä.. Tätä onneksi käy vähemmän!
Yleensäkkin tunnistettavuus on positiivinen asia ja punaisista hiuksista on tullut aikalailla mun juttu. Usein bändin poikienkin puhuessa Uudesta Mantereesta , tulee kommentti "Niin se on se missä on se punapää laulamassa?".

Muutama negatiivinen asia onkin sitten vaatteiden värit sekä huulipunan sävyn valitseminen. En itse tykkää pitää punapäänä vaatteita, joissa on vaaleanpunaista, pinkkiä tai kirkkaanpunaista. Se ei vaan jotenkin istu hiusvärin kanssa yhteen. Urheiluvaatteissa etenkin pinkki värimaailma harmittaa! Tosin onneksi on yleensä sitten sinisävyisiä vaatteita tarjolla. Huulipunan väri on myös hankalaa valita, tai jossain vaiheessa mua ahdisti laittaa punaista huuliin punapäänä. Nyt en enää juurikaan mieti tätä vaan jos haluan punaiset huulet, niin sitten ne myös laitan.

Positiivinen asia punaisissa hiuksissa liittyy mun identiteettiin ja persoonaan. Mua hämmästyttää aina, kun joku sanoo, ettei uskaltaisi ikinä värjätä punaisia hiuksia, koska ne on liian räväkät ja herättää huomiota. Ite en oo kokenut punaista millään tavalla liian räväkkänä tai huomiopisteenä. Huomiopisteenä positiivisesti on toki se, että kaverit löytää mut aika nopeasti täydessä luentosalissa!
Mutta ehkä punainen sitten jotenkin kuvastaa mun luonnetta ja persoonaa.

Negatiivinen asia punaisten hiusten värjäämisessä on se, että väri haalistuu tosi nopeasti pois. Mulla on punapigmenttiä luonnostaan, joten oranssihtava hiusväri pysyy kyllä hyvin pitkään, mutta kirkkaanpunainen on työläämpi ylläpitää. Onneksi nykyisin colormaskit pidentää värjäysväliä!

Tässä siis päällimäisenä ajatuksia elämästä punapäänä! Onko muita punapäitä, jotka ovat kokeneet samanlaisia ongelmia tai positiivisia juttuja? Entä onko mitään uutta tähän listaan? 

 


6 kommenttia :

  1. Hyvä postaus! :) Täällä yksi punapää, tai ainakin melkein :D Puolet hiuksista punaista ja puolet mustaa. Kyllä mä oon tykännyt, nyt kolme vuotta mennyt näin :) Välollä mietin jos värjäisin punaisen osan hiuksista jollain toisella värillä, mutta vielä ainakaa ei oo tullut värjättyä muulla, tykkään niin paljon tästä. Mun mielestä taas punaisten hiuksien kanssa sopii hyvin punainen huulipuna. Ja tosiaan punainen väri vaatteissa ei sovi punaisten hiuksien kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tuntuu, että mistään muusta hiusväristä luopuminen ei oo ollu mulle niin iso juttu, ku mitä punaisesta olis :D

      Poista
  2. Tämä oli todella mielenkiintoinen ja kiva postaus! Tykkään sun hiuksista ihan hirmuisesti :)


    ♥ Vilhelmiina Lyydia
    http://vilhelmiinalyydiaa.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Hah iteki oon kuullu ihmettelyjä, ettei ikin uskaltais värjää punaseks. Viiden vuoden punatukkasuuden jlke värjäsin sit ruskeeks aika lähel mun omaa värii ja se oli mun mielest huomattavasti pelottavampi ja radikaalimpi muutos ku toiste päin :DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan samaa mietin, et nyt jos vetäsisin ruskeet hiukset (mistä vähän oon salaa haaveillu), ni se ois pelottava ja radikaali muutos. Näyttäisin niin erilaiselta!

      Poista