Sivut

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Kyllä mä elossa vielä olen!

Oon nyt istunut tässä koneen ääressä aika pitkän aikaa, enkä vain keksi mitään hyvää aloitusta tälle postaukselle. En tiedä, mistä aloittaisin vai aloitanko ollenkaan. Olisiko vain helpompi kertoa kivasta päivästä, uudesta meikistä tai hiusten nykyisestä kunnosta. Luulen, että pitkän hiljaisuuden jälkeen nämä asiat eivät teitä lukijoita kiinnosta, vaan kaipaatte enemmän vastauksia kysymyksiin. Monet ovatkin kyselleet, miksi en enää kirjoita.

Loppukesällä tapahtunut ero, elämänmuutokset, ympärillä tapahtuvat asiat ja kesältä ja keväältä jäänyt väsymys vei veronsa. Tällöin, kuten kirjoitin aikaisemminkin, tarvitsee aikaa itselleen ja blogi jäi taka-alalle. Vähän aika sitten vielä rakas mummoni nukkui pois, joten voimia ja jaksamista on koeteltu monella tapaa. Onneksi rakkaat ystävät (niin vanhat kuin uudetkin) sekä perhe, ovat olleet korvaamaton tuki ja turva.


Nyt, pikkuhiljaa asiat alkavat loksahdella paikoilleen. Tuntuu, että oon taas löytänyt itseni. Toisaalta koko vuosi ja varsinkin kesä/syksy on kasvattanut mua ihmisenä ihan mielettömästi. Tunnen itseni nyt paremmin kuin koskaan. Odotan jo kovasti, että tämä vuosi vaan loppuisi ja voisin aloittaa uuden, paremman vuoden. Nyt aion keskittyä ystäviin, yliopistoon sekä tähän rakkaaseen blogiin, joka on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle!

Tuntuupa hyvältä olla täällä takaisin!