tiistai 2. kesäkuuta 2015

On ollu oloja

Parina päivänä olen tuntenut jotain outoa ja sanoinkuvaamatonta kaipuuta. Olen ollut pahalla tuulella (univelkojenkin takia) ja olo on ollut hirmuisen levoton. Tänään sitten keksin, että yksi syy tähän olotilaan on ollut bloggaamattomuus. Yksinkertaisesti sanottuna ei ole ollut aikaa postata. En ole ottanut kameraa viime torstain jälkeen käteeni. Nyt, kun saan istua hetken rauhassa tässä tietokoneen ääressä, väsymyksen sävyttämä helpotuksen tunne on aika valtaisa. En ole tiennytkään, että olen kaivannut tätä niin paljon. Tätä kirjoittamista, tätä omaa blogia, tätä omien ajatusten kirjoittamista.

Vaikka bloggaaminen onkin harrastus, haluan panostaa siihen täysillä. En halua julkaista huonoja kuvia tai puolivalmiita tekstejä. Haluan panostaa blogiin, jotta voisin itse olla tyytyväinen. Toisaalta takaraivossa pauhaa ajatus siitä, että joku voi oikeasti lukea tätä blogia, enkä halua tuottaa pettymystä sillä, että blogissa on meneillään parin viikon selittämätön hiljaisuus. Myös tahto jakaa asioita ihmisten kanssa houkuttelee bloggaamaan.



Kun viikossa ajan pitäisi riittää yliopistotehtäviin, treeneihin, laulutreeneihin, bloggaamiseen ja biisien kirjoittamiseen, sekä parisuhdeaikaan ja ystävyyssuhteisiin, tulee helposti hieman ylibuukattu fiilis. Bloggaamisen tärkeys näkyykin konkreettisimmin siinä, että sen laittaa helposti esimerkiksi kouluhommien edelle. Haluan postata, haluan kirjoittaa, haluan valokuvata ja tallentaa elämääni tänne. Omaksi ilokseni, mutta myös teidän iloksenne. Yksi koukuttava syy blogata on myös se, että siinä pääsee vapaalle esimerkiksi yliopiston velvoitteista. Postauksen saa tehdä siitä aiheesta, mikä itseä sillä hetkellä kiinnostaa. Ei ole annettuja lähdemateriaaleja eikä sivumääriä, jotka pitäisi täyttää. On vain omat ajatukset, oma visio ja oma mieli.

Bloggaaminen on muuttanut elämääni siinä mielessä parempaan suuntaan, että olen oppinut aikatauluttamaan elämääni hieman paremmin. Kun yllä mainitut tehtävät ja velvoitteet pitäisi mahduttaa yhteen viikkoon, on pakko tehdä kompromisseja ja on pakko suunnitella aikataulut hyvin.
Bloggaaminen laittaa eteen myös tietyllä tapaa mielenkiintoisia ja jännittäviä valintatilanteita: kirjoitanko tästä aiheesta postauksen vai laulun? Mitä mä haluan kertoa itsestäni?


Laulujen kirjoittaminen oli ennen bloggaamista terapiamuotoni, tapa ilmaista itseäni ja näyttää omaa sisäistä maailmaani. Toisaalta bloggaaminen taas tarjoaa tietynlaista vapautta kirjoittamiseen. Ainahan voi tehdä postauksen aiheesta, josta ei hyvää laulua syntyisi.Aihetta voi tukea visuaalisesti kuvilla.  Toisaalta taas laulujen kirjoittamisessa voi purkaa niitä tunteita ja elämäntilanteita, joita ei syystä tai toisesta voisi tänne blogin puolelle kirjoittaa.

Bloggaaminen on hienoa. On hienoa tehdä hyvä postaus, on hienoa muokata blogin ulkoasua omannäköiseksi, on hienoa saada hyvää palautetta ja kommentteja. On hienoa purkaa itseään vapaasti jonnekin. On hienoa, että voin blogata. Kieroa tämä bloggaaminen. Pikkuhiljaa se on tehnyt itsestään elämäni yhden päähenkilön.

Millainen suhde teillä on bloggaamiseen?
Ootteko jääny siihen koukkuun?


11 kommenttia :

  1. 👍 tosi hieno blogi sulla! Tykkään

    VastaaPoista
  2. Mä oon alottanu 3 blogia, koska fiilis kirjottamiseen on kova. Ensimmäistä pidin pitkään mutta sain silloin paljon negatiivisia kommentteja koskien itseäni, blogiani ja suhdettani. Sen jälkeen en ole uskaltanut kirjoittaa omalla nimelläni ja paria postausta enempää. Jotenkin ahdisti ajatus että jos joku tietäisi että minä kirjoitan blogia ja tulisi taas arvostelemaan. Näin ollen mun suhde bloggaamiseen on ristiriitainen, toisaalta palo olisi kova mutta taas toisaalta ajatus siitä pelottaa. Tiedän ettei toisten ajatuksista pitäisi välittäävaan tehdä rohkeasti sitä, mistä pitää. Mun itsetunto ei vaan sitä kestänyt :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä bloggaamisessa hankalaa, noi negat kommentit. Itellekin on niitä tänne tullu ja kyllähän ne aina vähän tuntuu. Toisaalta oon pyrkiny aattelee vaan niin, että kateus pitää ansaita.. Toivottavasti rohkaistut joku päivä vielä kirjoittamaan omalla nimellä!:)

      Poista
  3. ihana postaus <3 mielenkiintoista pohdintaa :)

    VastaaPoista
  4. Mulle itselle bloggaaminen on ollut tärkeää jo vuosia. Se vaan antaa niin paljon ja on ihana palata muistoihin blogin avulla ja nähdä miten on muuttunut ihmisenä vuosien aikana :) Sulla on kyllä kiva blogi, erilainen ja aito <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana kiitos! :) <3 Bloggaaminen on vaan jotenki niin koukuttavaa..Ja sitä on hankala selittää sellasille tyypeille, ketkä ei sitä tee..

      Poista
  5. Hienosti olet pukenut bloggaamisen ja bloggaajan sanoiksi! Mulla on samanlainen suhde blogiini ja lukijoihini. Jollaintapaa koen olevani myös vastuussa lukijoilleni siitä että tarjoan heille aina uutta koettavaa!
    Alli-Valpuri
    reissupaku.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Aina miettii, mitä uutta ja jännää tai uuden puolen näyttäis lukijoille. Postauksista pyrkii tekemään kuitenkin sellasia, että itsekin niitä lukijana jaksaisi lukea. :) Simpan kanssa kurkitaankin sun blogiin aina tasasin väliajoin.:)

      Poista
  6. mulla on kausia jollon rakastan blogata ja sitte taas kausia jollon ei kiinnosta yhtään. nyt just on sellanen hetki että tykkään tykkään tykkään :---) just äsken otin kuvia ja musta se on vaan niin siistiä huomata että se oikeesti tuo elämään iloa kun tykkää niistä kuvista ja saa jakaa ne tänne. mulla on myös runoblogin tapane ja se on kyl hyvä paikka purkaa ajatuksia joten olen koukussa bloggaamiseen :--D

    VastaaPoista