Sivut

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Virvon varvon eli kerjään

Virpominen.Tuo hirveä, joka vuotinen perinne. Asuihin ei ole panostettu. Vitsat on usein rumia, muutama höyhen siellä täällä roikkuu liimaklimpistä. Eikä lapset enää edes tiedä, miksi virvotaan, vaan karkin perässä ovat.


Näin tuntuu ajattelevan hyvinkin moni ainakin sen perusteella, mitä olen blogeista ja keskustelupalstoilta lukenut.Virpominen nähdään kerjäämisenä ja nolona asiana. "Meillä on kyllä  varaa ostaa lapsille itse pääsiäisherkut".

Itseäni tämä aihe hämmentää kovasti ja ehkä siksi kirjoitankin asiasta..Tämä ei ole perheblogi, jota aihe koskettaisi tällä hetkellä ehkä enemmän, mutta ehkäpä ammatin kautta tässä nyt puhuu jonkinlainen lapsen näkökulma. Ja se oma kokemus virpomisesta.

Meillä virvottiin pienenä ja vähän vähemmänkin pienenä. Siskojen ja äitin kanssa haettiin pajunkissat sekä yhdessä koristeltiin ne. Yhdessä etsittiin huiveja ja esiliinoja, maalailtiin pisamia ja opeteltiin virpomislorua. Kyläläiset, varsinkin vähän vanhemmat, osasivat meitä odottaa ja ilahtuivatkin, kun naapurin lapset muistivat tulla käymään. Itseasiassa kylän vanhimpien odotuksesta kävin vielä esiteininäkin viemässä pääsiäisenä vitsan: siis ihan ilahduttaminen mielessä, ei suklaamunat silmissä kiiltäen.

Koko tämä virpomisrituaali aina oksien hausta itse virpomisprosessiin on lapselle tärkeää. Yhdessä tekeminen, touhuilu yhdessä perheen kanssa ja itsensä ylittäminen, toisen ovelle meneminen, on ainakin itselleni jättänyt kutkuttavat ja kivat muistot virpomisesta. Meillä kysyttiin ovella lupaa, saako virpoa ja vaikka palkkaa ei olisikaan ollut virvottavalla antaa, annettiin vitsa siitä huolimatta. Minä ja toinen siskoni ei edes erityisemmin pidetä suklaamunista, joten pelkän karkin kerjäyksenkään piikkiin virpomista ei voi laittaa. Ja vaikka lapset tekisivätkin sen vain karkin toivossa, onko siinä mitään pahaa?  Lapsi on itse askarrellut vitsan ja uskaltanut tulla oven taakse. Jos voit ilahduttaa lasta sillä suklaamunalla (joka ei edes paljon maksa) niin eikö sitä voisi vain tehdä?


Keskustelupalstoilla kritisoitiin juurikin alussa mainitsemia asioita: lapset eivät ole panostaneet asuihin ja vitsatkin ovat hirvittävän rumia. Voin kertoa, että vaikkapa muutaman vuoden ikäiseltä on aikamoinen saavutus saada se yksikin sulka tai koriste pysymään siinä pajunkissassa, vaikka siinä olisikin käytetty puoli purkkia liimaa.Yleisesti siinä, että aletaan määrittelemään, kuinka hieno vitsan pitäisi olla, jotta saa palkan, mennään jo sellaisen penseyden puolelle, jota en vain ymmärrä. Ja eikö sen vitsan arvon kerro se, että lapsi on itse koristellut sen tai se, että lapsen mielestä se vitsa on oikeasti hieno. Sillä on arvoa, koska lapsi on sen itse tehnyt. Myös pukeutumisen kritisointi on mielestäni hieman turhaa. Idea on, että pidetään hauskaa ja pukeudutaan niillä tarpeilla mitä kotoa löytyy. Pitäisikö tehdä valtakunnallinen virpomisen pukukoodi, jotta asu miellyttää varmasti kaikkia?

Aikuiset, vanhemmat, virpomisen kohteet. Vaikka itse ette niin virpomisesta välittäisikään ja se olisi teistä hirmuisen turhaa: yrittäkää asettua lapsen asemaan. Yrittäkää edes hetki astua lapsen saappaisiin ja tuntea se jännitys, kun vitsa kädessä seisotte oven takana ja jankkaatte lorua päässä,ettei vain unohdu. Yrittäkää miettiä sen pienen lapsen fiiliksiä siinä vaiheessa, kun oven avaa äkäinen täti tai setä ja alkaa tentata, miksi te virvotte. Ja jos lapset eivät hämmennyksissään osaa vastata, ovi suljetaan nenän edestä kiinni. (Kyllä, joku kertoi tenttaavansa virpojilta sitä, miksi virvotaan..)

Lapset tarvitsevat pieniä iloja ja tämä on mielestäni yksi niistä ilonaiheista sekä perinteistä, joita lapselle voi opettaa. Lapsen ilo ei ole teiltä pois. Kyllä lapset kerkeävät elämässään vielä kohdata vastoinkäymisiä ja tavata penseitä ihmisiä. Toivon, että tällaisia ihmisiä he eivät kuitenkaan virpomisreissuilla tapaa: me aikuiset voidaan pitää siitä huoli.

Kivaa pääsiäistä itse jokaiselle! 

 




Kuvat napattu Google kuvahausta.:)




maanantai 30. maaliskuuta 2015

On tää maailma valmis ja tänään se on hyvin, hyvin kaunis

Tänään tein viimeiset kouluhommat, joten se olisi pääsiäisloman paikka! Viikko lomailua kuulostaa aika hyvältä. Yleensä teen sen virheen, että suunnittelen lomaviikot liian täyteen, eikä sen takia tule nukuttua tai rauhoituttua. Toisaalta ilman tavoitteita nukkuisin puolille päivin ja vaan hengailisin kotona. Loman jälkeen harmittaisi, etten tehnyt mitään. Niinpä päätin tehdä pienet pääsiäisloman kuvakollaasit siitä, mitä aion tehdä tällä lomalla. Tässäpä mun kollaasit!

Aion....
*Syödä joka aamu ihanan,hyvän,täyttävän ja terveellisen aamupalan 
 *Köllötellä aamusin sängyssä ainakin kymmenen minuuttia heräämisen jälkeen 
 *Pitää biisinkirjoituspäivän. En muista, milloin viimeksi olisin saanut lyriikat valmiiksi, joten nyt aion olla reipas ja tehdä ainakin yhden biisin valmiiksi!
*Paijata kisuja kotikotona 

*Nauttia keväisestä säästä ja ulkoilla. Ajattelin käydä jopa juoksemassa!
*Etsiä uusia kuvauspaikkoja
*Käydä salilla
*Ottaa teille kivoja asukuvia!



*Laulaa ja käydä jameissa. Eilenkin jameilla oltiin kolmeen asti! Oli nannaa.
*Tehdä kasvonaamion ja rentoutua vaahtokylvyssä
*Ommella lisää donitseja! 
*Suunnitella tota yhtä juhlaa.. :3

*Hengailla kotikotona noitten tyyppien kanssa, jotai siskoiksikin kutsutaan
*Syödä vähän herkkuja 
*Harjata hiukset!
*Opetella tekemään uuden meikin

Nyt menen suihkuun, syön hyvän iltapalan ja alan katsomaan
Ylviksen tokaa tuotantokautta.Puspus!

 

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Ihmeiden tekijä HairBell?

Oon siinä mielessä vähän hassu, että tykkään testailla erilaisia tuotteita. On tullu popsittua biotiinia ja  vitamiineja. On ostettua shampoita ja hoitoaineita, jotka saa hiukset kasvamaan ainakin kakskytviis senttiä minuutissa ja siihen päälle vielä ripsetki kasvaa kuin Iines Ankalla konsanaan. Tuotelupauksethan ei ikinä pidä paikkaansa ja vannon että ei enää ikinä. Kunnes kiinnostukseni vei HairBell shampoot ja hoitoaineet.

 Lueskelin kommentteja Facebookista sekä nettisivuilta yleisesti. Toisilla HairBell on tuntunut auttavan kovastikkin, toisilla ei mitään vaikutusta ja joidenkin hiukset ovat menneet todella huonoon kuntoon. Silläkin uhalla, että kuuluisin tuohon jälkimmäiseen porukkaan, päätin tilata itselleni testaukseen nämä tuotteet ja testata sitä niin kauan kuin tavaraa riittää. Tilasin tuotteet Harmony Lifen nettisivuilta. Tuotteet tulivat todella nopeasti perille, joten siitä ainakin plussaa!


Mun hiukset on siinä pisteessä, että ne on jo tarpeeksi pitkät, eli kasvu ei näy niin selkeästi. Tämä jumivaihe tietenkin ketuttaa ja ahdistaa, koska haluaisin megapitkät hiukseni takaisin. Megapitkät ne on viimeksi olleet lukion toisella luokalla, joten ikävä on suuri.

Olen käyttänyt HairBellejä nyt vasta viikon, joten mitään erikoista kasvupyrähdystä ei ole ollut havaittavissa. Sen olen huomannut, että hoitoainetta on hitusen hankala levittää, mutta pitkillä hermoilla se onnistuu. Huomasin myös, että jo valmiiksi karheat kiharani karheutuvat entisestään. Koska hoitoainettahan laitetaan vain päänahkaan, ostin Garnierin hiusnaamion, jonka oon pistäny pituuksiin tasoittamaan karheutta. On muuten riittoisaa ja toimivaa tuo naamio! 


Otin teille "ennen"-kuvan, jonka julkaisen sitten, kun nämä tuotteet on käytetty loppuun. Saa nähdä, toimiiko nää mulla yhtään!

Onko teillä kokemuksia näistä tuotteista ja mitä ootte tykännyt?


perjantai 27. maaliskuuta 2015

Farkkutakkinen tyttö


Tänään on ollu pääsiäisloman ensimmäinen päivä! Oon yrittäny videoida teille tätä päivää, jotta saisitte huomenna katsella My Day:n videomuodossa. Yllättävät endokivut on vähän muuttanu tän päivän suunnitelmia, mutta onneks kaikki tärkeimmät oon saanu tehtyä ja tiedän,että illalla pääsen liikenteeseen.Koulujutut ja salitreeni nyt kuitenkin tuntuu jäävän väliin.

Jatkan näitä viikottaisia asupostauksia, joten tässä tämän päivän asu!


Maiharit- kirpparilta / Sukkahousut- H&M / Shortsit- Centrumkirppari / Kukkapaita-Centrumkirppari / Farkkutakki- Simon äitiltä / Laukku- äitin vanha 80-luvulta / Kaulahuivi - H&M /




Tälläistä siis tänään! Toivon, että kameran akku kestää ja saan koottua noista videopätkistä teille videota huomiseksi!. Ihanaa viikonloppua teille kaikille!



 Motivoikaa mua tekee toi video loppuun! Mitä mieltä ootte asusta?


keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Parasta just nyt

Sain eilen Karkki-siskoltani Kolmistaan-blogista pienen haasteen. Haasteena on siis listata "parasta just nyt"-asiat. Tässä mun lista!

*Selvisin tämän aamun verikokeista huomattavasti vähemmällä kyynelmäärällä, kuin edellisellä kerralla! Ylipäätänsä on aika parasta, että selvisin sieltä hengissä.

*Perjantaina alkaa pitkä pääsiäisloma! Hiihtolomattomuus on vaatinut veronsa ja väsymys on aika kovaa. Mut ennen lomaa pitäisi selvitä yhdestä tentistä (tenttikirja?? EI OOLE!), väsätä kuviksen essee loppuun + portfolio (missäs kuviksen työt? KUVISLUOKASSA!) Toivon kovasti, että luokan ovet ovat huomenna minulle avoinna..

*Tämän päivän treenit! Aijai hyvä mieli! 



*Yks paras asia on myös perjantain Eva&Manu + C-Wave keikka Freetimessä. Kannattaa tulla!

*Keväinen aurinko! 



*Pari uutta lukijaa tuolla lukijapalkissa!

*Ja muutama (42) seuraajaa Bloglovinissa! Mistäs te ootte tullu?

*Näin ollen lukijoitahan on kertynyt huimat 224! (olettaen että ootte eri tyyppejä:) ) Mut vähän siistiä!

*Uusi järjestys olohuoneessa (tahdotteko postauksen?)


*HairBell shampoo+hoitoaine! Vaikka humpuukia olisikin, oon aika innoissani kokeilemaan noita! (ja tahotteko postauksen tästä?)

*ED-energiajuoma + salaattibaarin salaatti

*Kesätöiden varmistuminen

*Simo ♡ 


Haastan tähän mukaan Hiuksissa hiekkaa blogin Heidin, Leopardellan Ellan ja Life in technicolorin Petriinan!

Pus pus!

 


sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

DIY - Hiusdonitsi


Hiusdonitsi, tuo 80-luvun lopun ja 90-luvun ihanuus ja kamaluus, joka on taas tullut muotiin. Muistan, että äiti piti hiuksia kiinni hiusdonitsilla ja meillä niitä oli aika paljon. Muistan, että meidän hiusdonitsit oli usein myös äitin tekemiä. Tästä syystä meinasin lentää pyrstölleni, kun kaupassa katselin hiusdonitsin hintaa. Päätin kokeilla itse donitsin tekemistä, vaikka kaikki katastrofin aineikset olivat ilmassa. Huono kärsivällisyys yhdistettynä tekstiilityöhön (itse kävin ala-asteenkin puukässää..) ei lupaa hyvää.

On sellainen fakta, että jos minä osaan tehdä hiusdonitsin, niin osaat kyllä sinäkin. Ja minähän opin sen melko nopeasti. Kun tavan oppii, meni donitsin tekemiseen ehkä viitisen minuuttia. Niinpä päätin julistaa donitsien uljasta ilosanomaa tekemällä teille pienen hiusdonitsi-tutorialin! Olkaatten hyvät!

Välineet: ompelukone (voi toki käsinkin ommella, mutta en suosittele), erilaisia kankaita, lankaa, sakset ja kuminauhaa. Kankaiden valinnassa kannattaa suosia helposti käsiteltäviä ja melko ohuita kankaita.

1. Mallaa kuminauhasta ihannedonitsin lopullinen ympärysmitta. Kannattaa kokeilla, montako kertaa haluaa kiepauttaa donitsin hiusten ympäri. Itse katselin, että donitsi menisi about kaksi kertaa ympäri.

2. Kertaa ideaalidonitsin ympärysmitta kahdella ja levitä sen pituinen kuminauhan pätkä kankaalle, josta haluat donitsin tehdä. Leikkaa kankaasta tämä kuminauhan osoittama pituus + kumpiinkin päihin jätä parin sentin saumavarat.

Mieti myös tässä vaiheessa ihannedonitsin leveys. Kertaa leveys kahdella ja leikkaa kangaspala siis tämän leveyden mukaan. Jätä myös saumavaraa muutama sentti aluksi! Eli 2x leveys + saumavara + 2x kuminauhan pituus + päihin 2cm saumavarat.

Leikkaa palanen! (Alla minun palanen)



3. Venytä kuminauha palasen päästä päähän. Leikkaa saatu pätkä.

4. Käännä kangaspalan reunat yhteen, että saat ikäänkuin putken. (Jätä päälle siis nurjapuoli!). Ompele sivureuna yhteen suoralla ompeleella. Älä aloita ompelua ihan päästä, vaan jätä päihin mainitsemani saumavarat. (Alla kuva ommellusta putkesta) .

Käännä ompelun jälkeen putki oikeinpäin!

5. Ota leikkaamasi kuminauha ja pujota se putken sisälle. Ompele kuminauha putken reunaan.

6. Metsästä putken sisältä kuminauhan toinen pää (kuva alla)..


.. ja ompele myös toinen reuna toiseen päähän. Ennen ompelua voit lyhentää kuminauhaa, jos tuntuu, että tuli otettua liian pitkä pätkä. Ompelun jälkeen saat putken, joka näyttä jotakuinkin tältä (kuva alla)

Seuraava vaihe on haastavin donitsin ompelemisessa, eikä kannata menettää hermoa, jos tämä vaihe ei ihan heti onnistu.

7. Vie kuminauhojen päät vastakkain. Näin molempien päiden reunat yhdistyvät. Ompele reunat suoralla ompeleella yhteen koko matkalta. Tässä vaiheessa koko donisti tuntuu pieneltä mytyltä ja luulet ompelevasi väärin, mutta yllätykseksesi saatat onnistua!


8. Tämän jälkeen donitsin pitäisi näyttää tältä (kuva alla)

9.Keltaisten nuolien kohdalla huomaamme, että donitsin yksi reuna on vielä auki. Käännä reunat nätisti sisälle reunaa myöten (katso kuva alta)

10. Kun olet kääntänyt reunat hyvin yhteen, ompele suoralla ompeleella ulkoreunasta reunat yhteen. Tässä vaiheessa kannattaa katsoa, että langat on donitsin väreihin käyvät, koska nämä ompeleet jäävät näkyville! Tässä saa myös olla tarkkana, sillä ommel kannattaa tehdä niin reunaan, kuin mahdollista. (kuva alla)


Ja kappas vain, tadaa, meillä on täydellinen hiusdonitsi tehtynä!

Itse intouduin tekemään useammankin donitsin kerralla ja aion tehdä lisää. Kankaiden pituuksia ja leveyksiä, sekä kuminauhan pituutta säädellen saat tietenkin erilaisia donitseja isoista nutturadonitseista aina pieniin tupsudonitseihin!


Tykkään tosi paljon näiden tekemisestä, sillä se alkaa sujua tosi nopeasti kun vaiheet alkaa muistamaan! Tässäpä myös erinomainen kierrätysvinkkin. Esimerkiksi keltaiset donitsit on tehty vanhasta kesämekosta ja ruskeanmusta on tehty äitin vanhasta paidasta. Nyt penkomaan kaapit tyhjäksi kivoista printtikuoseista ja donitsit päälle keikkumaan! 

Meinaatteko kokeilla tätä DIY:tä?