tiistai 17. helmikuuta 2015

Mistä saisi käytöstapoja ja välittämistä?

Tänään täältä kirjoittaa kukkahattutäti, minä, vanha Roora. Joku saattaa nimittäin seuraavan postauksen myötä ajatella minut kukkahattutädiksi. Tai toivon ettei, sillä aikomuksenani ei ole paasata, vaan kirjoittaa yleisesti asiasta, mikä on mietityttänyt tässä jo jonkin aikaa. Asianani on tänään välittäminen ja hyvät käytöstavat. Kun hetken tsiigailee tätä ympäröivää maailmaa, tulee väkisinkin huomanneeksi aika monia tilanteita, jossa hyvät käytöstavat on..noh, jossain muualla kuin missä pitäisi. Samoin hyviin käytöstapoihin liitettynä välittäminen toisesta ihmisestä.Annan muutamia esimerkkejä..



Eilen pyörin kirpparilla ja katselin vaatteita. Ohitin erään pöydän, jossa tyttö (arviolta 20-vuotias) pudotti henkarissa olevan paidan hiekkaiselle,märälle ja kuraiselle lattialle. Hetken tyttö katsoi paitaa maassa, ihan niin kuin pienen hetken hän olisi miettinyt paidan nostamista. Tyttö kuitenkin jostain syystä päätyi siirtymään seuraavan pöydän luokse. Siinä se paita lattialla makasi. Minä nostin sen,puhdistin parhaani mukaan ja laitoin takaisin henkariin.

Toinen kirppariesimerkki. Joku ottaa pöydästä vaatteen, aikoo sovittaa sitä, mutta löytääkin toiselta puolelta kirpparia kivemman vaatteen. Vaate numero 1 jää väärään pöytään, kun sitä ei nyt jakseta viedä takaisin. Kirppareilla pöytiä tyhjennetään melko usein ja myyjältä saattaa jäädä huomaamatta, että oma vaate/tavara onkin kulkeutunut toiseen pöytään. Tämä pätee myös vaatekauppoihin.


Seuraava esimerkki vieläkin pistää vihaksi ja ilmentää ihmisten välinpitämättömyyttä muita ihmisiä kohtaan. Olin eräs aamupäivä kaupungilla ja kompassilla pyöri vanha mummo. Mummon liikkuminen oli hidasta ja mummo yritti ottaa kontaktia ohi kulkeviin ihmisiin. Mummosta näki, että on asiaa/hätä. Ihmiset katsovat mummeliin ja kulkevat ohi.Siis ihan oikeasti, miten joku voi tehdä noin?! Kävelin mummelin luokse ja kysyin, mikä on hätänä. Mummolla oli varattuna aika pankkiin ja kyseinen aika olisi ollu kymmenen minuutin päästä. Mummo oli sekoittanut kuitenkin OP-pankin ja Nordean. Luuli siis, että Nordean pankki olisi keskustassa siinä kohdalla,missä OP on. Mummo olisi kysynyt siis ihmisiltä, missä päin Nordea on. Rauhoittelin mummelin, että kyllä Nordeaan keretään, tuossa ihan lähellä se on. Neuvoin tien ja kuljin itseasiassa vielä mummon perässä yliopistolle ja katsoin, että mummo pääsee turvallisesti perille.

Aikaisemmat esimerkit hämmentävät minua kovasti. Minulle, kuten varmasti kaikille esimerkkienikin ihmisille on opetettu, että muita pitää auttaa, toisen omaisuutta ei tuhota,liata,sotketa tai muuten vain turmella. Tavarat viedään (ainakin kylässä) oikeille paikoilleen.  Ihmisiä autetaan jos sellainen tilanne tulee vastaan. Entä jos mummolla olisi ollut alkava sairaskohtaus tai hän ei olisi tiennyt missä on tai kuka on? Ymmärrän, että välillä on kiire tai sattuu olemaan vähän huonompi päivä. Silti muiden auttamisen ei pitäisi olla ajasta kiinni.Mummon kanssa keskusteluun meni ehkäpä kolme minuuttia aikaa ja sain hyvän mieleen, sekä saatoin pelastaa myös mummelin päivän. Onko auttamisen ja välittämisen tiellä sitten liiallisuuksiin mennyt "minäminäyhteiskunta"? Tätä voi jokainen pohtia.


Oletko  myöskään miettinyt, että yksi pieni hyvä teko saattaisi piristää sinunkin päivääsi? Asenne ratkaisee kuitenkin aika monessa asiassa. Rakasta, välitä ja auta. Uskallan väittää, että silloin myös sinua rakastetaan, sinusta välitetään ja sinua autetaan.


18 kommenttia :

  1. Harvemmin kommentoin minnekkään blogiin mutta tämä oli kyllä niin asiaa!! Musta tuntuu että ihmiset (minä mukaan lukien) kulkevat välillä laput silmillä eivätkä edes huomaa apua tarvitsevaa. Pointti onkin siinä haluaako ottaa ne laput pois silmiltä vai jatkaa minäkeskeistä elämää ja turruttaa itsensä sillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaus innosti kommentoimaan! Välillä itseki tietty kulkee laput silmillä, mutta vois aina tietyissä tilanteissa muistaa ottaa ne pois.:)

      Poista
  2. Hyvä postaus. :) Maailma olisi paljon parempi paikka, jos ihmiset muistaisivat nämä kolme asiaa. Tää sun blogin nimi oli jäänyt niin mieleen, että piti oikein tulla katsomaan, että niin minkäslainen blogi sieltä nimen takaa löytyikään. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana!:D Noh, tällänen sitte täältä löytyypi.:)

      Poista
  3. Oii ihana postaus! Kolme tärkeää asiaa mitä jokaisen tulisi osata luonnostaan ♥ :-)

    VastaaPoista
  4. Oi, ihana, herättävä ja kannustava teksti!
    Käytöstavoilla ja välittämisellä pääsee kyllä pitkälle. Olen itse törmännyt myös ihmisiin, jotka välittävät aidosti muista, mutta käytöstavat puuttuvat. No, hyvät teot kunniaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) Ja välittämiselläkin pääsee onneks jo pitkälle.:)

      Poista
  5. Et oo kukkahattutäti 😄 vaan ihan normaali ja ihana ihminen..ihmisillä on mielessä aina oman edun tavoittelu joka ajaa siihen että aina löytyy selitys miksi ei auteta ketään tai mitään..oudoin selitys on ollu kadunmieheltä kun autoin kaatunutta mummoa ylös, että turhaan sinä autat mummoa kun ei kukaan auttais sinuakaan jos kaatuisit..ja näin kauppatätinä en tajua ihmisten tapaa kohdella kaupan omaisuutta..joltain se raha on aina pois tai jollekin se tuote olis ollu just se mitä olis tarvittu..mutta kun on kiire,ei löydetä paikoilleen tavaraa kun ollaan suuntavaistottomia tai muuten vaan on kiva jättää paita väärinpäin henkariin seuraavalle asiakkaalle..kyllä välillä pistää mietti että kuinka kiire ihmisellä voi olla..ehkä itse suunnittelen aikataulut niin yllättäville jutuille jää aikaa ja seuraan muita ihmisiä sekä ympäristöä,joten asioita tulee huomioitua luonnostaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ite ainakin uskon siihen, että kun itse auttaa, saa apua myös silloin kun sitä itse tarvitsee.:) Omille asioille on aikaa kyllä, mutta muille ei..Yleensähän se noin menee.:/

      Poista
  6. Oon niin samaa mieltä!
    Myös hieman "vähäisempien" käytöstapojen puute hiertää mua välillä suunnattomasti. Esimerkkinä koulubussit. Oon tehnyt empiiristä tutkimusta, että valtaosa koululaisista ei tervehdi saati kiitä bussikuskia sen enempää kyytiin tullessaan kuin poistuessaan. Ei olisi iso vaiva, piristäisi paljonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo toi koulubussi on kans hyvä esimerkki! Kyllä meillä maalla opetettiin että sanotaan päivää/huomenta ja kun poistutaan, sanotaan kiitos.:D Nyt täällä kaupungissa tuskin kukaan tervehtii tai kiittää. Saan kummastuneita katseita kun teen niin..

      Poista
  7. Tää oli hyvä postaus ! Huomaa kyllä usein, että ihmisillä ei oo mitää ihan näitä perus käytöstapoja :/ ärsyttävää.. Mutta onneks on niitä keillä on, ihana kun autoit sitä mummelia, oli varmasti iloinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä se hymyili ja kiitteli kovasti!:)

      Poista
  8. Hyvä aihe ja säälittää miten ihmisistä on tullut niin kylmiä ja itsekeskeisiä. Joku toisessa blogissa huolehti siitä, ettei vain kasvata omia lapsiaan turhan kiltiksi ja ajattelevaiseksi, kun itse saa vain kuraa sitten niskaan hyvällä käytöksellä. Tätä olen itsekin omien teinien kanssa pohtinut, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että kyllä se lopussa kiitos seisoo, jos osaat olla huomaavainen muita kohtaan, hekin ehkä ottavat opiksi ja tekvät niin toisille. I hope. Sinut on näköjään kasvatettu ajattelevaiseksi, olehan ylpeä siitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oon kans sitä mieltä, että lopussa kiitos seisoo..Vaikka nyt onkin vaikea sitä uskoa,havaitsin nimittäin juuri että mun pyörä on varastettu meidän pihasta.. Ehkpä jossai joskus hyvät teot kuitenkin palkitaan. Ja olen ylpeä, ja kiitos kuuluu äitille ja isille.:)

      Poista