torstai 5. helmikuuta 2015

Kukolta niskat nurin?

Sunnuntain jälkeen ensimmäinen kerta, kun kerkeän istumaan koneelle ajan kanssa. Facebookissa yläpalkissa huutaa miljoona viestiä,kommenttia ja tykkäystä, sillä sielläkään en ole kerennyt käymään. Alkuviikkoon mahtui stressiä muutamasta demosta, tentistä,tenttiin lukemisesta,bänditreeneistä ja eilisestä keikasta.Tiistai venyi huomaamatta kuudentoistatunnin päiväksi ja eilen heräsin klo 07.00 ja lähdin liikenteeseen. Rauhoittumaan pääsiin klo 00.15, kun tulin kotiin! Ei ihme, että tämän aamuna olisi tehnyt mieli taittaa kukolta niskat nurin, kun se kiekaisi seitsämältä.

Oon myös tullut siihen tulokseen, että meidän kerrostalon seinät on paperia. Toissayönä pyörin sängyssä ja kirosin mielessäni jostain kantautuvaa pauketta. Ikkunasta tilannetta tarkastellessani huomasin, että kahden talon päässä oli aura-auto. Joko se aura-auto piti helventimoista ääntä tai meidän seinät todellakin on paperia. Päädyin jälkimmäiseen.


Tämä päivä on ollu kyllä melkoinen positiivinen yllätys, vaikka aamulla siltä ei ihan tuntunutkaan! Pääsin musiikin demolta pois ennen kymmentä, riensin Miriamsiin aamupalalle Tiitun kanssa, ostin uudet salihousut,tulin kotiin ja lähdin salille. Kunnon salitreenin jälkeen kävin salin saunassa, ostin kaupasta salaattibaarista itselleni salaatin ja ED:in. Nyt istun raukeana ja hyvillä mielin sohvalla viltin alla. Ihana päivä, kuitenkin.

Oon myös kokenut suuria onnellisuuden tunteita tällä viikolla. Se on hassua, miten pienet asiat voi tehdä onnelliseksi. Tällä hetkellä olen hyvin onnellinen mun hammaskorusta, se on aivan ihana! Oon myös hyvin onnellinen eilisestä keikasta, joka meni hyvin ja sen perään vielä Red Neckin jameista, joilla laulu luisti myös ihan mukavasti. Oon myös hyvin onnellinen tuosta ihanasta pörröneuleesta, jonka löysin Centrumilta viime viikolla.( siis tuo kuvassa oleva,heh..)  Oon onnellinen siitä, kun Simo on muistanut tuoda proteiinirahkaa kaappiin pyytämättä. Voiskohan olla, että kun koko alkuviikko meni stressatessa ja vähemmän onnellisissa tunteissa, niin nyt koko alkuviikolta paitsioon jäänyt onnellisuus tulee rytinällä takaisin? En tiedä, mutta tästä fiiliksestä tykkään.


Tämän illan ja huomisen aion kuitenkin rentoilla ja tehdä lemppari kotityötäni (siis oikeasti lempparia) eli pestä pyykkiä. Lauantaina oliskin häämessut (!!!!), kaveripariskunnan muutto ja toisen kaverin valmistujaiset. Oiskohan siinä tarpeeksi actionia viikonlopulle? Paitsi ainiin, onhan mulla syntymäpäivä sunnuntaina! Meinasi jo päästä unohtumaan. Saa siis nähdä, mitä Simba on sunnuntaille kehitellyt. 

Ensi viikolla tuleekin vähän salaattihöpinää,siskojuttuja ja ehkä paljastan jotain itsestäni, mitä en ole vielä mukavaksi täällä kokenut: nimittäin tatuoinnin ja tarinan sen takana.

Pus pus ja hali hali, I am happy!


Lähetä kommentti