lauantai 24. tammikuuta 2015

Anna sen soida

Eilen illalla rasvailin käsiäni ja katselin rakkaita tatuointejani. Samalla mietin, mistä tänään teille postaisin ja sainkin tatuoinneista idean. Idean, joka on musiikki. Olen aikaisemmin kirjoittanut teille postauksen How I feel about the music , jossa kerroin, miten suhtautumiseni musiikkiin on muuttunut elämäni aikana. Tein teille myös My day-postauksen keikkapäivästä ja esimerkiksi keikkafiilistelyjä löytyy enemmänkin "musiikki" tunnisteen alta. Lukijan toiveena oli kuitenkin kertoa bändistä jotakin, esimerkiksi miten päädyin bändiin ja miten keikkaillaan. Jotakin on melko laaja käsite, mutta yritän tehdä parhaani!

En voi sanoa, että olen päätynyt Uuteen Mantereeseen, sillä Simo ja minä aikalailla perustettiin se. Aikoinaan soitettiin kahdestaan keikkoja ja tehtiin yhdessä biisit. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin tuntumaan, että ne biisit eivät tule ikinä valmiiksi. Pelkällä kitaralla ja laululla on hyvin vaikea tehdä biiseistä kokonaisia. Niistä jäi aina puuttumaan jokin elementti, soundi tai täyte. Niinpä vuosi sitten bändiin tulivat rummut ja basso, eli Vili ja Mikko.  Kun pojat hyppäsivät kelkkaan alkoi homma rullaamaan. Biiseistä tuli vihdoin kokonaisia.


Keikkarytmit vaihtelevat todella paljon ja tuntuukin, että keikat menevät ryppäissä. Viime syksynä heitettiin muutamia keikkoja lyhyellä aikataululla, nyt on ollut kaksi kuukautta keikkavapaata ja nyt on parin viikon sisään tulossa taas kaksi keikkaa. Keikkoja pitäisi tehdä enemmän ja keväälle onkin tarkoitus hommata keikkoja niin paljon, kuin vain voi tehdä.

Oman haasteensa keikkailuun tuo tietenkin bändiläisten erilaiset elämät. Simo keikkailee myös toisen bändinsä, Bailoutin kanssa. Siinä ohella hoidetaan koulujuttuja. Minulla on koulujutut,liikunta ja opiskelijaelämä. Vili on ammatiltaan opettaja ja myös Vilillä on toinen bändi, C-wave. Mikko on ammattimuusikko, joten keikkoja on paljon. Kaikkien näiden elementtien yhteensovittaminen ei aina ole helppoa, mutta tähän asti se ei ole ollut onneksi ylitsepääsemätön ongelma!


Rakastan Uutta Mannerta ihan hirmuisesti. Se on vähän kuin oma lapsi. Siitä haluaa pitää huolta, sitä haluaa kasvattaa. Se opettaa itselleen uusia asioita ja haastaa välillä siihen pisteeseen asti, että tekee mieli lyödä päätä seinään. Silti sitä rakastaa. Bändi ja varsinkin bändiläiset on yksi oma perheensä tässä omassa elämässä. Musiikki itsessään on myös niin hirmuisen tärkeä asia, ettei siitä kyllä ikinä luovu. Kaikenkaikkiaan olen aika onnekas, kun olen saanut tällaisen bändin ja mahdollisuuden tehdä musiikkia. Tuleeko mieleen jotain kysymyksiä millä tätä voisi täydentää? Heittäkää kommenttiboksiin!

Tamperelaisille tiedoksi, että ensi tiistaina soitetaan Telakalla,Rytmikäsiteklubilla!
Sinne saa (ja pitää tulla) jos vain suinkin voi! Ja 4.2. soitellaankin Jyväskylässä, Social Housessa!
Teretulemast!

Ainiin ja Uusi Manner-bändin EP:n voit kuunella kokonaisuudessaan täältä!
 

8 kommenttia :

  1. Jos joskus eksytte lahteen keikalle niin mie ainaki lupaan tulla kattomaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee siis yrittää saada sinne keikka! :D

      Poista
  2. Ohoh, pitääpä yrittää tulla Social Houseen kattomaan teitä! Kiinnostaa kovasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vaan! :) Täällä varmaan muistuttelen vielä lähempänä keikasta!

      Poista
  3. Kuin söpö banneri sulla D: <3 tatuoinnit on niin kivoi.
    terveisin me
    silakatongella.blogspot.fi

    VastaaPoista
  4. Jos Oulussa keikkaa nii tuun varmana kattomaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä joskus yrittää sinne sit keikkaa saada!:)

      Poista