Sivut

maanantai 27. lokakuuta 2014

My Day - Keikkapäivä


 

Kello soi yhdeltätoista. Hautaan pään tyynyyn ja yritän saada vielä unesta kiinni. Simon bändillä Bailoutilla oli edellisenä iltana Popparissa keikka ja siellähän meni myöhään. Mentiin nukkumaan hieman viiden jälkeen. Vaikka en koko iltana juonutkaan mitään, olo on väsynyt ja pöpperöinen. Tunnin päästä pitäisi olla treeneissä. Simo menee keittämään kahvia. "Keitä siitä hiton vahvaa" mutisen peiton alta. 

Tassuttelen keittiöön, otan jogurtin ja kahvia. Samalla kirjoitan uuden biisin sanat valmiiksi, sillä se biisi pitäisi esittää illan keikalla. Sanoista tulee ihan hyvät. En jaksa pukeutua,meikata tai harjata hiuksia. Vedän jumpsuitin päälle ja toivon, että kukaan tuttu ei tule vastaan kun kävellään Jamkille treeneihin. Tennarit luistaa liukkaalla tiellä ja sudin ylämäessä.


Kaikkia väsyttää treeneissä, kaikille on mennyt edellisenä iltana myöhään. Fiilis on kuitenkin ihan jees ja levotonta läppää lähtee.Soitto kulkee yllättävän hyvin olotiloihin verrattuna! Yleensä viimeiset treenit pidetään ennen keikkapäivää, mutta keikkapäivän treenit on kyllä todella jees. Saa ääntä auki ja kroppaa lämpimäksi ihan eri tavalla. Myös tulee iltaa ajatellen varmempi olo, kun on vetänyt kaikki biisit jo aikaisemmin päivällä läpi. Treenit menivät siis hyvin ja jäi hyvä mieli! Treenien lopussa nakkaan naapuriin Satulle lainassa olleet legginsit. Sudin kotiin.




Kun tullaan kotiin kello on kaksi. Alkaa olla jo hirveä nälkä. Simon bändin basisti on meillä. Koska aikaa on paljon, katellaan hetki teeveetä ja kasaillaan itseämme. Väsyttää mutta ei nukuta. Nälkä edelleen. Kertailen päässä uusien biisien sanoja, muistan ne jo melkein! 

Kolmen maissa pojat lähtee hakemaan meille pizzaa, minä menen suihkuun ja valmistautuminen voi alkaa! Suihkussa laitan Biozelin sävyttävän hoitoaineen päähän. En ole jaksanut värjätä hiuksia, joten noi hoitoaineet on tosi hyviä tuomaan lisää väriä päähän! Ja samalla hiuksista tulee ihana sileät ja silkkisen tuntuiset. 

Tulen suihkusta ja pojat tuo pizzat. Syödään,ihanaa ruokaa nam nam! Ruuan jälkeen iskee väsymys ja sallin itselleni puolen tunnin päikkärit. Nukkumisika 16.10-16.40. Tykkään muutenkin keikkapäivinä ottaa pieniä rauhoittumisen hetkiä. Kun kelaa koko ajan päässä biisejä, sitä onko kaikki kamat nyt varmasti mukana ja mitä pitää muistaa ennen keikkaa, alkaa helposti käymään ylikierroksilla. Välirauhoittumiset on silloin paikallaan: pää pysyy menossa mukana.

Tämän jälkeen peilin eteen ja miettimään mitä sitä haluaisi pärställensä tehdä. Päädyn tuttuun ja turvalliseen keikkameikkiin, tosin extrana käytin valkoista kajalia. (Keikkameikkitutorial tulossa!) Meikin teko sujuu yllättävän hyvin ja olen valmis etuajassa,tarkalleen klo 17.15. Tämän jälkeen alkaa vaaterumba.

Vaaterumba se on hieno homma. Ja taaskaan ne vaatteet ei näytä hyvältä, mitä mielessä ajattelin. Kokeilen eri asuja:hameita,farkkuja,mekkoa,sortseja,pitkähihasta,t-paitaa,toppia,liiviä.. Tässä kohtaa alkaa orava mennä muuntajaan. Hitto, en ikinä opi olemaan ajoissa! Pieni paniikki hiipii ja lamaannun kun katson kelloa. Vihdoin päälle löytyy hame,harmaa toppi,maiharit ja farkkuliivi. Ne pakataan reppuun. Päälle pistän farkut,topin ja neuleen. Pakkaan repun ja lähdetään Red Neckiin aikalailla klo 18.30. 


Mikko ja Vili ei oo vielä tullut. Siirretään lavalta pöydät ja tuolit, jutellaan miksaajan kanssa millaista yleissoundia lähdetään hakemaan. Juodaan kokista. Kirjoitan settilistat ja uusien biisien sanat vielä itselleni.Pojat tulee ja roudataan Vilin rummut autosta sisälle. Tämä on se hetki kun minä istun nojatuoliin ja olen tekemättä mitään. Siksi, että olen aika hyvä rikkomaan tavaroita ja en osaa tehdä mitään hyödyllistä. Pojat hoitaa homman,minä otan kuvia ja vastaan viihdykkeestä (huonosta läpästä). Jännitys alkaa pikkuhiljaa hiipimään. Hitto, jännittää oikeestaan jo aika paljon..

n.klo 19.20 on kamat laitettu ja soundcheck voi alkaa. Ensin katsotaan poikien yksilösoitto,sitten poikien laulut ja viimeisenä mun laulu. Haluanko lisää kaikua,haluanko lisää laulua monitoriin? Kuulostaa kivalta ja vedetään parit biisit testiksi läpi. Ne biisit, missä kaikki laulaa. Haetaan balanssia,haetaan lisää kuuluvuutta..Jännitys kasvaa.

Klo 20.15 soundcheck on valmis. Vanhemmanpuoleiset ja humalassa olevat miehet tulee kysymään,ollaanko me gospel-bändi. Siis mitä? "Niin, kun yhdessä biisissä sanottiin notta Jeesus."...se biisi kertoo Ilosaaresta, ette vissiin kuunnellu ees muita biisejä mitä soiteltiin? No anyway. Vessaan vaihtamaan keikkavaatteet päälle ja huomaan, että hiuslakkaan en muistanut ottaa mukaan. Haen kaupasta lakan ja laitan hiukset. Vien kamat bäkkärille ja nyt iski. Jännitys nimittäin. Kaverit alkaa laittamaan viestiä, että on kohta lähdössä tulemaan.. Pakko ottaa yksi olut. Mutta vain yksi. Etten röyhtäile lavalla. 

Hengaillaan bäkkärillä,pojat pelaa Coronaa. Minä makaan pitkällä penkillä,hengittelen syvään ja yritän siirtää ajatukset pois keikasta. En muista,koska viimeksi olisin jännittänyt keikkaa näin paljon. Keikan pitäisi sitäpaitsi alkaa viiden minuutin päästä ja koko baarissa on kaksi henkilöä. Päätetään yhdessä venyttää alkamisaikaa puoli yhteentoista. Lähden hengailemaan baarin puolelle,juttelen kavereille. Ilokseni huomaan, että porukkaa alkaa valumaan sisään enemmän. Jes, ei ehkä ihan sukkakeikka tulossa!


Kädet hikoilee,pulssi nousee.. "Hitto mää en muista sanoja!!" paniikki alkaa.Oikeasti, ihan joka kerta ennen ensimmäistä biisiä tulee sana-ahdistus. Tuntuu ettei muista sanoja, ei muista koko biisiä, ei muista miten tässä lauletaan,miten oon rytmittänyt edes noin sanat,voi apua!! Ensimmäisen fraasin jälkeen olo rentoutuu, täähän meni hyvin. Porukkaa on paikalla, meillä on hyvä fiilis, tyypit hymyilee meille ja jopa kuuntelee. Ei paniikkia, nyt nautitaan! Fiilistelen loppukeikan. Tää on parasta!

Biisit sujuu ihan kivasti,vaikka välillä ei kuulekaan mitä laulaa. Homma kuitenkin toimii meillä hyvin. Bändinähän ollaan soitettu verrattain vähän aikaa, mutta nyt lavaolemuskin alkaa jo rentoutumaan. Tunnetaan toisemme ja biisit. Hyvä mieli,hyvä fiilis,tää on se mitä mää tykkään tehdä!




 Hyvä fiilis! Juttelen kavereiden kanssa keikasta ja loppuillan suunnitelmista. Kaikilla tuntu olevan kivaa. Pojat roudailee kamoja pois lavalta. Ihmiset ostaa meidän EP:tä. Nice! 

Loppuilta menee kavereiden kanssa jutellessa ja hengaillessa. Rento fiilis kaikenkaikkiaan! Kahden aikaan osa lähtee vielä baariin, me suunnistetaan Simon kanssa kotiin. Katsotaan jakso Skinsiä ja syödään. Klo 03.15 herätän Simon sohvalta ja mennään nukkumaan. Tää oli hyvä päivä,tänään oli hyvä keikka.

Kuvat: minä,Simo ja Jenni Suhonen

6 kommenttia:

  1. Tää oli tosi kiva! Tietty mua nyt kiinnostaa toi et millasia noi soundcheckit yms yleisesti ottaen on, vaikka vähän Kairosta jo esimakua saanut! :D Mut oli kiva kuulla myös sun henk.koht. rutiineista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä jos oli kiva!:) Ja kysy tosiaan vaan jos joku vielä mietityttää!:)

      Poista
  2. Sun blogin banneri on niin ihana! :)

    elamanikuvina.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Tää oli tosi kiva postaus! :)

    VastaaPoista