Sivut

tiistai 26. elokuuta 2014

When you say nothing at all cover

            

Tänään soiteltiin Nikon kanssa. Jaan tämän musiikillisen riemun kanssanne! Tässäpä siis cover biisistä When you say nothing at all. 

Olkaa hyvät!


maanantai 25. elokuuta 2014

Friends will be friends

Lauantaina lähdin kaverini kanssa kaupungille pyörimään ja katsomaan erästä keikkaa. Puheaihe siirtyi jotakin kautta ystävyyteen ja alettiinkin pohdiskella meidän yhteistä kaveripiiriä.Yöllä nukkumaan mentäessä kaveriaihe jäi jotenkin mielenpäälle ja siinäpä aloin enemmänkin junnata asiaa pyöreässä päässäni.

Tähänkin ikään kiivenneenä on huomannut,miten erilaisia kaverisuhteita voikaan itselläänkin olla. Ja tähän on hämmentävää havahtua. .On niitä vanhoja kavereita ala-asteelta,ylä-asteelta ja lukiosta. Muutit pois kotoa,sait uusia ystäviä. Vaihdoit koulua,tuli lisää ystäviä. Aloit pyöriä jameissa ja yhtäkkiä sulla on oma pieni musiikkiperhe ympärillä. Siis ihan hitosti ystäviä!


Kuten olen sanonut, olen ollut ennen aika arka uusien ihmisten kanssa ja oman itseni kanssa: en ole uskaltanut olla sitä, mitä olen. Pelkäsin, että mut lytätään tai arvostellaan. Varsinkin kaikki musiikkiin ja lauluun liittyvät asiat on ollut arkoja, enkä ole ennen juurikaan halunnut laulaa muiden kuullen. Tai en ainakaan ole uskonut itseeni, että olisin laulamisesta nauttinut.

Junnaillessani näitä asioita päässäni tajusin vaan juurikin aika hienon asian: mulla on aivan hemmetin hienoja ihmisiä ja ystäviä ympärillä! Ihmisiä, jotka tukevat mua ihan_kaikessa vaatevalinnoista musiikkiasioihin ja parisuhdejuttuihin. Siis ihmisiä, joiden edessä voin itkee, eikä edes hävetä. Ihmisiä, joille voin puhua kaikki tyhmät jutut ja avautua tunteista ilman, että minut lytätään tai naureskellaan. Siis kaikessa yksinkertaisuudessa voin olla juuri sellainen kun oon ja kirsikkana kakun päällä saan vielä monen ihmisen vilpittömän tuen ja kannustuksen! Aivan mahtavaa!

Nää tyypit, joiden kanssa pyörin, on kasvattanut mua ihmisenä aivan älyttömän paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Teidän, rakkaat ystävät, ansiosta, uskallan ensimmäisen kerran ikinä olla juuri sellainen, kuin oikeasti olen. Te olette rakkaita.


lauantai 23. elokuuta 2014

Anna mulle ne vastaukset,sä tiedät että mä tarviin ne- Vastausvideopostaus 2!!

        

Tässäpä toinen osa tästä kysymysvastausvideopostauksesta! Olkaapa hyvät!

Viime postauksessa intoilemani kullan kotiin saaminen (eli siis edelleenkin se kamera huollosta) oli turhan nopeaa intoilua. Nyt kamera lähtee päälle, mutta ei suostu ottamaan kuvia. Maanantaina Gigantin miehet saa tuta.

torstai 21. elokuuta 2014

Anna mulle ne vastaukset,sä tiedät että mä tarviin ne - Vastausvideopostaus!



Hei rakkahat! Pienten teknisten ongelmien takia videon julkaiseminen on kestänyt pienen ikuisuuden. Ei hätää, sillä nyt videoni on täällä! Huomenna perjantaina tai lauantaina tulen julkaisemaan kysymyspostauksen toisen osan. ( Se on sitten värillinen)

Postausideoita on tullut useampia (kiitos myös teidän kysymysten,ne inspiroi!) joten nyt aletaan pikkuhiljaa orientoitua syksyn ja arjen rytmiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että postaustahti kasvaa! Sain myös oman rakkaani hoidosta pois (kameran siis huollosta) joten kuviakin alkaa taas näkyä täällä!

Tässä siis ensimmäinen osa videopostauksesta! Hope u like it!

torstai 14. elokuuta 2014

Miksi meikkaan

Meikkausjuttuja on täällä blogin puolella ollut muutamia, joten ajattelinkin kirjoitella vähän postausta siitä, mitä meikkaaminen mulle merkitsee,miksi sitä teen ja miten suhtautumiseni meikkaamiseen on muuttunut.


Meikkaaminen on lähinnä harrastus. Rakastan katsoa Youtubesta videoita, joissa esitellään joku uusi meikkaustyyli. On kiva yrittää matkia sitä ja siinä oppii uusia taitoja. Välillä kyllästyttää aina sama tapa meikata, joten on kivaa että on enempi "valinnan varaa pärställe", kun pitäisi oikeasti laittautua. Tykkään meikata ja laittautua illanviettoihin,promokuvauksiin ja keikoille. Keikoillakin se on osa valmistautumisrituaalia,vaatteiden valitseminen,meikkaus ja hiusten laitto.

Vaikka meikkaamisesta pidänkin, yritän silti vältellä turhaa meikkaamista niin paljon, kuin vain voin. Iholle tekee ihan hyvää olla ilman pakkelikerrosta. Voin lähteä hyvillä mielin kauppaan tai kouluun ilman sotamaalausta kasvoilla. Tämä johtuu tietenkin osittain siitä, ettei minulla ole mitään vakavia iho-ongelmia tai ihosairauksia. Tällöin ymmärrän sen, ettei haluta ilman mitään meikkiä välttämättä minnekään lähteä.

Ylä-asteella meikki oli mun tapa ilmaista itseäni ja jopa ehkä piiloutua sen taakse. Pienen, vähän ujon tytön oli helppo piiloutua raskaan meikkikerroksen taakse ja näyttää vähän kovemmalta, mitä oikeasti oli. Ehkäpä itsetunnon kasvamisesta kertoo myös se, että nykyisin ei tarvitse piilotella meikin takana, jos ei halua. On ihan ok olla naturel. Suhtautumiseni meikkaamiseen onkin muuttunut juuri tässä asiassa: meikkiä tulee käytettyä peruspäivinä paljon vähemmän kuin ennen. Ennen myös meikkailin, vaikka en olisi kotoa poistumassa. Nyt en meikkaa välttämättä, vaikka lähtisinkin johonkin.


Vaikka meikkaamisesta tykkäänkin, ja ymmärrän, että jotkut eivät tunne oloaan mukavaksi ilman meikkiä, en silti ymmärrä sitä, että jokapäivä pärstään tungetaan megasotamaalaukset. Nyt en puhu päivittäisestä eyelinerin käytöstä tai muusta perusmeikkaamisesta, vaan siitä, että naamassa on enemmän maalia kun Tikkurilan hyllyssä. Monesti tällaisissa tapauksissa enemmän on vähemmän. Todella usein liian meikatut tytöt ovat vähemmällä meikillä paljon, paljon kauniimpia! Ainakin minun mielestäni.

Kultainen keskitie meikkaamisessakin on varmasti ihan hyvä. Arkena vähän ihon virheitä tasoitellen, ripsiväriä,kulmat ja huulipunaa tai sitten ihan luonnollisena. Specialimpaan illanviettoon voisi sitten sitä eyelineriä tunkea enemmänkin naamaan.

 Miten teidän suhtautuminen
meikkaamiseen on muuttunut vuosien aikana? Eroaako arki ja iltameikki paljonkin toisistaan?


 Toivotan kaikille ihanille lukijoille erittäin luonnollista syksyn alkua!










keskiviikko 13. elokuuta 2014

The real me?

Olen täällä aiiika moneen otteeseen hölöttänyt sitä, että pitää olla ylpeänä sellainen, kuin on. Silti minä ja aika moni muu tällainen bloggaaja valitsemme blogiin vain hyviä ja onnistuneita kuvia. Sain toivepostausidean "The real me?"-postaukseen ja nyt kamerattomana olikin aika kaivella hieman arkistoja. Tällaisia muutamia,edustavia ja ihania kuvia minusta sitten löytyikin!!


Tätä tehdessä alkoi väkisinkin soimaan päässä "im beautiful, it's true.." Haha! Mutta kyllä suosittelen tätä kaikille, nimittäin itse ainakin sain hyvät naurut, kun löysin tällaisen perfect-otoksen!

Tässäpä samalla voisin haastaa teidät muutkin tekemään tämän saman!
Olkaa hyvä ja nauttikaa kauniista pärstästäni! 

 

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Special postaus - kysy!

Siitä on aikaa, kun viimeksi olen kysymyspostausta tehnyt! Nyt ajattelinkin antaa mahdollisuuden uusille ja myöskin vanhoille lukijoille kysellä multa mitä vaan, mitä haluatte minusta tai huisin jännittävästä elämästäni tietää! Laitetaan kysymysaikaa vaikkapa tuonne tiistaille asti. Muistattehan silti pitää kysymykset asiallisina?

Vastailen kysymyksiin vastausvideopostauksessa! Enpä ole videotakaan pitkään aikaan tehnyt.Mutta niin,bring it on!!


tiistai 5. elokuuta 2014

Syksy alkoi hitaasti


Joidenkin vuosi alkaa UV:sta,joidenkin kesästä,joidenkin keväästä,mutta minun vuoteni alkaa aina syksystä. Ja yleensä vielä siitä,kun koulut alkaa.

Rakastan valmistautua kouluun: ostaa uusia vihkoja,kyniä,penaalin,kansioita,uudet kouluvaatteet tai uudet tennarit. Rituaalinomaisesti kierrellään kaupassa ja valmistaudutaan tulevaan,eli kouluun. Viime syksyyn verrattuna tämä syksy tuntuu entistä jännemmältä,sillä pitäisi mennä yliopistoon.Hui,keskelle uusia ihmisiä ja uutta koulua ja uusia systeemejä ja ja ja...! Hui.


Kai kaikkeen onneksi nopeasti tottuu, ja uusiin ihmisiin tutustuu! Oon vaan yleensä melkonen jännittäjä,jos noin paljon kaikkea uutta on edessä.Onneksi tässä on vielä kuitenkin kolme ja puoli viikkoa aikaa repiä hiuksia päästä,panikoida ja pyöriä ympyrää. 

Lupauksien tekeminen on myös mun juttu enemmän syksyllä,kun UV:na. Kesäkiloja on onneksi tullut vain YKSI,mutta taas ruokarytmit ja liikunnat pitäisi laittaa ojennukseen.Thank God, pääsen koulun salilla käymään. Myös blogilupauksia on tehtävä,nimittäin postaustahtiin liittyvät asiat ja kuvien laatu on vieläkin hieman tekemisen alla.Tai ei ehkä tuo tahti,vaan kuvat. 



Rakastan syksyä,juuri sen takia, että se tuo kaikkea uutta yleensä elämään.Myös lapasten,pipojen ja takkien esiin ottaminen on ihanaa! Kohta puut rusehtaa,punertaa,aurinko lämmittää enää vähäsen,hengitys höyryää,voi käpertyä viltin alle juomaan kaakaota,sytyttää pari kynttilää ja tunnelmoida!! I h a n a a ! 

Mutta ennen syksyn tuloa nautitaan nyt näistä lämpimistä,sillä talvella taas valitetaan kun pissa näkyy lumessa ja on kylmä. 



Mitä tykkäätte mun ysäriasusta?

 







maanantai 4. elokuuta 2014

Pientä pintaremonttia opiskelijan tapaan-pensseli käteen ja maalaamaan!

Puhuin tässä postauksessa meidän kylppäristä ja noista ah,niin ihanista vihreistä seinistä. Tuolloin tuntui, etten todellakaan jaksa niitä alkaa maalaamaan.Asuessa sitä vain huomaa,jos joku asia häiritsee. Ja minua häiritsi vihreät seinät. Pesuhuone näytti entistäkin pimeämmältä,rupuisemmalta ja likaiselta,johtuen suurelti osin noista seinistä. Vaikka tykkäsin sisustuksesta,jonka tuonne sain tehtyä,oli asialle silti tehtävä jotain.

Opiskelijana ei hirveän isoja muutoksia viitsi vuokrakämppään tehdä,mutta maalamalla saa kyllä pienellä vaivalla ihan uudenlaisen ilmeen. Kaikenlisäksi sain Tikkurilasta maalin yhteistyönä,joten se oli menoa. Eilen tyhjennettiin pesuhuone,vuorattiin kaakelit sanomalehdellä ja lattiat pahvilla,tela käteen ja menoksi. Ja kuinka ollakaan,löysin jopa pienen pintakäsittelijän itsestäni.En ollutkaan niin huono tollasissa pienissä remppajutuissa,kun luulin! Illalla meillä oli uusi ja uljas pesuhuone,josta tykkään ihan hirveästi. Se on jännittävää,kuinka vain pelkällä maalilla saa ihan uuden ilmeen aikaan. Eron näette näistä kuvista:

ENNEN


JÄLKEEN


Älkäätten välittäkö jälkeen-kuvan likaisista kaakeleista,ne on nyt jo pesty! Valitsin Tikkurilan maaleista sävyn Piazza, ja otin sen puolikiiltävänä. Valkoinen olisi ollut ehkä hankala pitää puhtaana ja nuo kiiltoasteet vaikuttavat myös puhtaana pitämisen helppouteen (Kuin myös värin kylläisyyteen).Ei hätää,jos kiiltoasteet eivät sano mitään,eivät ne mullekaan sanoneet! Tikkurilan sivuilla (klick) on hyvät opastukset asiaan,ja jos vielä joku epäilyttää,kannattaa kysyä myyjältä. 

Olin myös yllättynyt siitä,kuinka nopeasti maali kuivui ja kuinka riittoisaa se oli! Tuollainen 2.7l:n purkki riitti oikein mainiosti meidän pesuhuoneeseen.Maalattiin kaksi kertaa,eikä kyllä hirveästi säästelty ja tiukisteltu maalin kanssa. Maalia jäi vielä aika reilusti yli, joten saattaapi olla, että yksi keittiön valkoinen seinä (joka tosin on edellisen asukkaan jäljiltä täysin tomaattikastikkeessa),maalataan myös. Tänään maali oli jo täysin kuiva, ja pääsin jo sisustamaankin! Tässä pienen sisustuksen tuloksia:



Vielä muutamia kuvia haluaisin tuohon kaapin oveen,mutta eiköhän aikanaan sitten tuota rojua tuonne kerry enempi.Tykkään myös vaihdella noita suihkuverhoja,saa nähdä milloin levyverho tekee paluun..

Tässäpä pieni sisustusvinkki siis sulle: maalaamalla paranee! Minä tykkään ainakin hirmuisesti meidän uudesta pesuhuoneesta! Mitäs mieltä te ootte?

Ajattelin myös ilahduttaa teitä elokuussa niin, että esittelen tämän kuun aikana koko meidän kämpän. Parveke ja pesuhuone siis jo esitelty,muut vielä jäljellä.Pysykää siis kuulolla!

Postaus toteutettu yhteistyössä Tikkurilan kanssa