Sivut

maanantai 30. kesäkuuta 2014

DIY-Persoonalliset juoksusortsit


Olen ostanut aiemminkin Lidl:in juoksuvaatteita, ja olen pitänyt niistä. Kun juoksusortsit tulivat myyntiin,ostin heti sellaiset,huimaan viiden euron hintaan! Värivalikoimassa oli pinkkioranssit,mustapinkit ja siniset, ja minä nappasin mukaani siniset sortsit. Vaikka sortsit olivatkin värikkäät ja kivat, ne kaipasivat viimeisen silauksen minuutta. Nyt näytän teille,miten tuunaatte sortsit,t-paidan,topin,minkä vaan,persoonalliseksi!

Yläpuolella kuva ennen käsittelyä.Koska rapatessa roiskuu ja maalin roiskuttelu oli koko DIY:n idea, pistin maalarinteippiä ylös,sillä halusin yläsauman olevan puhtaan vaaleanturkoosi.
 
Tähän DIY:hin tarvitset seuraavat välineet:
 
 
Tuunattavan kohteen (no tietty...), kangasmaaleja,vanhoja hammasharjoja ja pienen pensselin. Ostin kangasmaalit Sinellistä. Maalit olivat melko kalliita 4.90e/purkki,mutta onneksi ne levittyivät helposti ja olivat riittoisia!
 
Sitten olikin aika aloittaa tuunausmaalaus! Tämä kannattaa tehdä ulkona,sillä maalia todellakin roiskuu..Kasta hammasharja maalissa melko reippaasti. Tämän jälkeen roiski maalia kohti sortseja, jotta niihin tulee splashmaisiä täpliä ja viivoja! Roiski ja huiski huimasti ja riittävästi! Tämä on hauskaa,mutta voin taata, että käsi on seuraavana päivänä kipeä!
 
Pistä tämän jälkeen housut kuivumaan.
 
Kuivumisen jälkeen maalasin reunasaumat mustalla,koska sininen ei käynyt splashien kanssa yhteen. Myös valkoiset sivuosiot maalasin violetilla ja heitin muutamat maalitipat vielä tuomaan väriä!
 
Tämän jälkeen annoin housujen kuivua kunnolla. Koska maali tarttuu silittämällä kiinni, pistin housujen ja silitysraudan väliin harson kahtia.. Silitin kolmella pisteellä muutamia minuutteja.
Silittämisen jälkeen voit todeta, että omistat rantaraitin hienoimmat ja persoonallisimmat sortsit!
 
Tässä kuvaa edestä ja takaa!
 
Tykkään noista ihan sairaasti! Vaikka ovatkin melkoiset väriöverit, mustan juoksupaidan kanssa ne käy varmasti hyvin!
 
Kamerasta loppui akku sopivasti,kun vedin housut jalkaani, joten voitte katsoa instassa,miltä housut näyttävät päälläni! (PAINA TÄSTÄ)
 

 

Toivottavasti inspiroiduitte tästä ja kokeilette tätä itsekin!
 


perjantai 27. kesäkuuta 2014

Oo rehellinen,oo oma ittes

Kuten olen jo useamman kerran täällä maininnut, minua ärsyttää suunnattomasti kiiltokuvabloggaajat. Ne, joilla aina tuntuu menevän kauhean hyvin: on rahaa, rakkautta, kavereita, lukijoita, elämä hymyilee joka suunnasta. Tähän lukeutuu myös ne bloggaajat, jotka eivät anna itsestään oikeastaan yhtään mitään. Eikä siinä, jokainen vetää yksityisyyden rajansa minne haluaa,mutta minuun tämä ei iske. Persoonaton bloggaaminen, siinä ehkä termi tälle asialle. Jos luen jonkun ihmisen lifestyle-blogia, haluan tietää, millainen ihminen siellä ruudun toisella puolella kirjoittaa.

Jos aina ihmisen persauksestakin paistaa aurinko ja kaikki on "hirrrveen kivaa", herää kaksi kysymystä: 1.onko blogaaja enää aito? Voiko oikeasti olla, että tyyppiä ei mikään ärsytä,ketuta,vituta,raivostuta,suututa tai herätä negatiivisia tunteita? Tai jos herättää,miksi niistä ei voi puhua tai kertoa blogissa? Ja kysymys numero 2.mitä lääkkeitä hän käyttää? Tosiasiahan on se, että meillä jokaisella on joskus pieni myrskypilvi pään päällä. Tämä on jees, mutta myös näistä huonoista päivistä haluaisin lukea blogeista!

Jokainen bloggaaja vetää yksityisyyden rajansa minne haluaa. Jos on huono päivä tai kultsipuppelin kanssa on tullut riitaa,en oleta, että siitä ollaan heti kirjoittamassa blogiin. Mutta tiedättekö, kun joidenkin blogeista paistaa päälleliimattu kiiltokuvakulissi-elämä..Tämän asian havaitsin luettuani useampaa tunnetun portaalin blogia. Kaikki on ihanaa ja hyvin (joka on tosi jees,on kiva jos ihmisillä menee hyvin!!) mutta joku siinä mätti! Se kulissionni! Eih!

Olen itse melko positiivinen ihminen ja varmaan esimerkiksi facebookin, instan ja blogin kautta minusta saa juuri kiiltokuvabloggaajamaisen kuvan. Kun perehdytte postauksiini,huomaatte, että siellä niitä huonoja päiviä on myös mukana. Olen antanut itsestäni blogissa melko paljon, hyvien asioiden vastapainona on oikeasti henkilökohtaisia, arkoja ja hävettäviä juttuja. Minusta tämä onkin bloggaamisen yksi kiehtovin puoli: kuinka rehellinen haluan lukijoilleni olla? Mitä haluan paljastaa itsestäni?

Rehellisyyteen ja omana itsenä olemiseen haluan blogissa panostaa. Liika rehellisyys ja avoimuus ei tietenkään ole hyvästä, siinä jo tulee oikeasti yksityisyyden rajat vastaan. Ei välttämättä omat, vaan esimerkiksi tuon armaan kihlatun. Koska riidat ja vastoinkäymiset koskettavat meitä molempia, en voi täysin rehellisesti täällä kertoa mistä sitä nyt riideltiin ja mitä se toinen sanoi. Enkä kyllä koe tarpeelliseksikaan täällä asioita puida, kavereita on tarpeeksi lähellä siihen hommaan..

Muuten kyllä olen avoin ja melko rehellisesti voisin kertoa täällä suolen toiminnasta, omista fiiliksistä, tunteista ja elämäni asioista. Voin pistää kuvia tänne,jossa mulla ei ole meikkiä. Voin kertoa, jos päivä on ollut huono. Ihmiset, siihen ei kuole. Se helpottaa. Vaikka rehellisyys voi välillä kirpaista anonyymien penseissä kommenteissa. Mut hei,kaikkia ei voi miellyttää,ole oma itsesi ja se riittää,eiks niin?

Ihmiset,olkaa rehellisiä blogeissa. Minua ainakin kiinnostaa myös ne vähän huonommat päivät!:)Onko jotain,mitä haluaisite minusta tietää? Jotain noloa,hävettävää?:D
 
 

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Geisha-Cupcakes

En ole kovin innokas leipoja, mutta yksi bravuuri minulla on. Suklaamuffinssit nimittäin. Vai pitäisikö muodikkaasti sanoa muffinssin tilalla sana cupcake? Kuitenkin, muffinseja minä osaan leipoa. Tein eilen geisha-muffinseja (kuten joku instagramissa varmaan huomasikin) ja nyt päätin teille antaa tämän helpon ja hyvän reseptin.
 

Tarvitset:
 
Levyn suklaata (tässä tapauksessa Geishaa,kaksi levyä)
150g margariinia
1.5 dl sokeria
2 munaa
3.5dl vehnäjauhoja
2.5rkl kaakaojauhetta
2tl leivinjauhetta
1.5dl maitoa
 
(Nämä muffinsit voit siis tehdä mistä suklaasta tahansa. Daim,pähkinä,minttukrokantti ja perus Fazerin sininen on testattu ja hyviksi havaittu.)
 
Aloita vaahdottamalla sokeri ja margariini. Lisää kananmunat yksitellen. Itse olen hurauttanut sähkövatkaimella taikinan tasaiseksi aina kananmunan laittamisen jälkeen.
 
Yhdistä tämän jälkeen kuiva-aineet ja sekoita se tasaiseksi. Kaakaojauhe (coco) meinaa ainakin jäädä hieman paakkuiseksi, joten yritä tehdä tästäkin niin tasainen kuin mahdollista.
 
Tämän jälkeen lisää kuiva-aineet taikinaan ja lisää maito. Maidon määrän voi katsoa taikinan koostumuksen mukaan. Taikinan olisi tarkoitus olla jämäkkää, mutta kuitenkin helposti käsiteltävää. Helposti käsiteltävällä tarkoitan sitä, että saat lusikalla helposti taikinan muffinssivuokaan.
 
Tämän jälkeen murenna suklaa erikokoisiksi palasiksi ja lisää se taikinaan. Tykkään itse tehdä eri kokoisia paloja: tällöin yksikään muffinsi ei ole samanlainen. On jännempää syödä, kun ei tiedä minkäkokoinen suklaapala muffinsissa on.:)
 
Kun olet sekoittanut suklaarouheen taikinaan, ota lusikat ja annostele taikina muffinsivuokiin.Kannattaa laittaa useampi vuoka päällekäin, etteivät muffinssit leviä uunissa yhdeksi laataksi. Tämän jälkeen paista muffinssit 225 asteessa, n. 10-15 min.
 
Tämän jälkeen voit hyvillä mielin nautiskella muffinsseja kahvin tai maidon kanssa!
 
Toivottavasti maistuu!
 
-Auroora-
 


perjantai 20. kesäkuuta 2014

Auroora Aamurusko Instagramissa


On koittanut viimein se päivä, kun kaikesta vastustelusta huolimatta liityin instagramiin. Kyllä vain.
Kesällä reissut ja hulvaton elämäntapani eivät mahdollista ihan sitä nopeinta postaustahtia. Nyt siis pysytte perillä elämäni jännittävistä käänteistä instan kautta. Toki postailen tännekin, aina kun kerkeän! TÄÄLTÄ pääsette seurailemaan minua.
 
Ihanaa juhannusta kaikille,älkää paleltuko!
 
-Auroora-

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Sana on vapaa

Tänä kesänä Auroora Aamurusko uudistuu. Juhannuksen jälkeisellä viikolla blogi menee yksityiseksi muutamaksi päiväksi. Näiden parin päivän ajatuksena on uudistaa blogi.

En ole vieläkään tyytyväinen blogin ulkoasuun,joten muutoksia siihen on tulossa. Ajatuksena on ainakin suurennella fonttikokoa,ottaa uusi bannerikuva ja selventää blogin yleisilmettä mm.tarkemmilla kuvilla.

Nyt haluaisin kuulla kuitenkin teidän,lukijoiden mielipiteitä blogistani! Millaisia muutoksia haluaisitte blogiinin? Ideoita saa heitellä niin ulkoasun,kuin postaustenkin suhteen. Onko esimerkiksi jotain tiettyjä postauksia,mitä haluaisitte enemmän?(Postauksissa tulevaisuudessa kiinnitetään enemmän huomiota ainakin kuvien laatuun. Nyt olen katsonut läpi sormien huonolaatuisempiakin kuvia,mutta tulevaisuudessa niin ei tule tapahtumaan.)

Sana on vapaa, antakaa tulla!:)(Muistattehan silti asiallisen kommentoinnin?)

 


keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Hei ujo tyttö sä et oo sen huonompi likka,kun muutkaan

Olen ollut aina melko ujo. Se saattaa kuulostaa hassulta, varsinkin, jos tuntee minut.Tiettyjen ihmisten voi olla vaikea mieltää minua hiljaiseksi tai syrjään vetäytyväksi. Mutta kyllä,olen ujo.Pienenä minun ei tarvinnut olla olosuhteiden pakosta sosiaalinen, sillä isosiskot olivat (ja ovat yhä) hyvin sosiaalisia ja puheliaita. Riitti, että menin perässä. Isosiskot hoitaa,niinhän se yleensä tuppaa menemään.

Päiväkodissa ja koulussa olin melko vilkas ja villi tytöksi. Villeys ja vilkkaus peitti ehkä alleen sisäisen ujouden. Ja toisaalta, miksi olisin päiväkodissa ja koulussa ollut ujo, sillä olinpa millä luokka-asteella tahansa, siellä olivat kaverit. Ne kaverit,jotka olin tuntenut heti heidän syntymästään, tai viimeistään muutaman vuoden ikäisestä saakka. Siinä ei enää paljoa ujosteltu.

Siskot ovat aina kiusoitelleet ujoudestani, enkä oikeastaan ymmärtänyt omaa ujouttani, ennenkuin muutin omilleni. Uusi koti,uudet kuviot,uudet ihmiset, uusia sosiaalisia tilanteita...ÄÄÄÄÄ!! Nykyisin tiedostan ujouteni jo todella hyvin. Varsinkin uusien ihmisten tapaaminen ja vaikkapa Simon kaverin kotibileisiin meneminen on aina tosi jännittävää ja aiheuttaa pienen sisäisen paniikkikohtauksen. Kun ujous sitten iskee, vedän luukut kiinni. Tällöin näytän mykältä diivalta ja siltä, että vedän turpaan jos tuut juttelemaan. Onneksi nykyisin tiedostan tämän asian, ja osaan näyttää ehkä hieman helpommin lähestyttävältä. En mää nyt oikeesti halua, että ihmiset luulee, että olen tuollainen edellämainittu ihminen,jota ei voi lähestyä!

Enkä yleensä tarvitse kovinkaan montaa hetkeä uusien ihmisten parissa,kun huomaan turhaan jännittäneeni. Aistin ihmisistä melko helposti hyvät ja huonot vibat. Joten kyllähän sen tuntee,että on tervetullut eikä kukaan ole minua arvostelemassa,kyttäämässä tai muutenkaan negatiivisessa mielessä tarkkailemassa. Ja yleensä,kun tunnen oloni tervetulleeksi,tutustun ja ystävystyn ihmisten kanssa todella helposti.

Vaikka olen ujo uusien ihmisten edessä ja uusissa tilanteissa, ainut tilanne,jossa en ujostele, on keikalla. Vaikka jännittäisikin, se ei ole ujoutta. Ehkäpä musiikki on vain niin tuttu ja turvallinen kaveri, ettei sitä tarvitse ujostella. Ujoudessa ei ole tietenkään mitään pahaa, se on usein jopa hyväksi, ettei lähde juttuihin tai tutustu ihan kaikenlaisiin tyyppeihin suoriltaan. Ujous on mielestäni myös jotenkin söpöä..

Vaikka oma ujouteni ei ole ääripää ujoutta,ymmärrän ja annan sympatiani kaikille superujoille tyypeille. Niille,jotka eivät uskalla mennä koulun kevätjuhlassa lavalle.Niille,jotka jäätyvät,kun joku kysyy jotakin. Niille, jotka tärisevät ja hikoilevat luokan edessä pitäessään esitelmää. Niille, joille sosiaaliset kontaktit ja tilanteet ovat ylitsepääsemättömän vaikeita. Mutta teille sanon, että älkää hävetkö ujouttanne.Niinkuin Goonin pojat tiivistää asian hienosti "Hiljainen poika"-kappaleen kertsissä:

"Hei hei hiljainen poika, sä et oo sen huonompi jätkä kun muutkaan
hei älä kuuntele noita,jotka sulle kadulla kaikkea huutaa
Hei hei hei ujo tyttö sä et oo sen huonompi likka kun muutkaan
älä kuuntele noita,jotka sulle kadulla kaikkea huutaa."
(biisi löytyy esim.Spotifysta)


















tiistai 10. kesäkuuta 2014

Sitten olen valmis

Hyvää ruokaa,ystäviä,sukulaisia,ruusuja,kirkkopuisto,hassu härkä kirkossa,nauruja,itkuja,muistoja yhteisiltä vuosilta,kolmet kadonneet tietokonetunnukset, aika monet kiroilut,yhteiset juhlat,puheet..Niistä kouluvuoteni ja valmistujaiseni koostui.


sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Uusi Manner keikalla ja kuka on Iholla?

Huhhuh mikä viikonloppu,hyvällä tavalla! Haluaisin purkaa kaiken ilon ja energian mun sisältä nyt megapitkään superpostaukseen,mutta ihan teitä ajatellen, jaan viikonlopun tapahtumat nyt kahteen eri postaukseen. Eka postaus tänään, toinen huomenna!

Ja anteeksi, ettei musta ole tällä viikolla hirveästi kuulunut. En muista,oonko maininnut täälläkään, että sain tosiaan sen kesätyön mitä halusin.. Joten viimeiset kaksi viikkoa on mennyt töissä ja työpäivien 07.45-16.15 (+matkat)  jälkeen ei ole hirveästi jaksanut mitään tehdä. Enää ensi viikko, ja sitten alkaakin tulla putkeen postauksia,sillä koko kesä on melkein jo buukattu täyteen ihmisiä ja tekemistä!

Mutta kuten näkyy yllä olevasta kuvasta,meillä oli tänään keikka Uusi Manner-bändin kanssa.

Keikka oli Lievestuoreella, ja tapahtuma oli Kirkonmäen Puistojamit. Oli ihanan kotoisa meininki ja oli kiva päästä taas lavalle. Onhan siitä jo kolmisen viikkoa,kun viimeksi keikkailtiin.

Keikan ehdoton positiivisuuden ja hyvän mielen tuoja oli 17-vuotias miksaaja,Juhani! Juhani hoiti hommat kuin ammattilainen ja oli oikein kiva soittaa,kun kuuli lavalla laulut ja soitot hyvässä balanssissa. Vaikka nykyisin onkin luottavainen olo meidän soitosta ja biiseistä, aina miksaushommat ja äänentoisto saa pienen jännityksen aikaan. Eipä ole nimittäin kovin kiva soittaa,jos ei kuule ketään eikä itseään.

Oon huomannut sen, että nykyisin äänen saa lämpimäksi ja auki helpommin, kuin kropan. Laulu on kropan ja äänen yhteistyötä, joten kesti tänään muutaman biisin ajan "lämpeytyä". Pitäisi varmaan juosta lenkki tai pomppia vähän enemmän ennen keikkaa, kun perus venytykset ja hyppelyt ei auta.. Ei se mitään, keikasta jäi hyvä mieli! Jos saadaan zoomista hyvää klippiä,voin pistää tänne pienen koonnin meidän biiseistä..Vähän teaser-tyyliin.

En malta odottaa, että meidän EP julkaistaan ja ihmiset (te lukijat myös) saavat mahdollisuuden kuulla meidän musiikkia! Raakaversiot biiseistä kuulosti jo niiiin hyvältä.. Vielä miksausta ja masterointia niin avot!( Viimeisenä on kummityttöni Fiinun,3v., ottama taidekuva keikalta.)

 Kivaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Kannattaa muuten alkaa seuraamaan syksyllä uutta Iholla-kautta,sielläpä yksi kuvaajista on siskon mies..




maanantai 2. kesäkuuta 2014

Toukokuun suosikit❤

Kuukausi on pyörähtänyt kesäkuun puolelle,joten on pitkästä aikaa aika listata kuukauden suosikkeja! (Edellinen oli joskus viime talvena..?) Toukokuussa nää jutut olivat in:


Asuste-Aurinkolasit

Ekat helteet ja aurinkokin löytyi vielä taivaalta! Ihanaa valoa valoa valoa, niin paljon, ettei osaa mennä nukkumaan. Ainut miinus on valosta ja äkkinäisestä kirkkaudesta johtuva migreeni, joten aukkarit tulivat ehdottomasti tarpeeseen! Rakastan lisäksi noita ihania kukkakuosisia laseja!



Vaate-Kissamekko

Pidin ennen mekkoa liian juhlavana..Ehkä siitä syystä,että ostin tämän ristiäisiin. Toukokuun alussa hiffasin muutaman kivan asukokonaisuuden,jolla tästä tuli melko arkinen mekko! Kisut on parhaita,that's all!
                                          

                        ❤Hiusjuttu-Split-ends Bandage ja hiuspuuteri

Garnierin pullo oli heräteostos ensimmäisten lämpimien iskiessä. Fruktosmaiset värit iskivät minuun ja pieni puteli oli pakko hankkia. En tiedä tuotteen tehokkuudesta,mutta tuntuu kivalta hiuksissa ja tuoksuu ihanalta! Hiuspuuteri=kuumien päivien pelastus,kun olet hikoillut hiukset lähmäisiksi. Säästää pesuja melko paljon.

Koru-Erilainen Ariel

Olen aina tykännyt tästä,mutta toukokuussa tätä korua tuli käytettyä melkein aina. Harmi vain, että jätin sen lavuaarin reunalle ja kastuessaan siitä oli värit hieman levinneet ja haalistuneet.. Emme anna sen haitata,rokkari Ariel on paras!

  ❤Ostos-Ginan juoksuhousut

Ihanat värit,ihana kuvio,kaikki kerrassaan ihanaa! Ovat myös hyvät jalassa! Sain nämä viimein,sillä olen kuolannut näitä jo kauan..
           


Meikki-Infallible 24h

Uusi suosikki! Ei tartte puuteria,ja ihan älyttömän pieni määrä riittää! I like.


Postikortit-Muumit

Opintoretkeltä Muumilaaksosta ostetut postikortit. Ajattelin teetättää näistä isommat julisteet..Kävis hyvin olohuoneeseen tauluiksi. Tuo kartta varsinkin on ihana!
Muita suosikkeja toukokuulta❤:  

L300-tuotesarja,ihoni pelastus!
Coldplay-Paradise-biisi.Parasta päiväuni musaa!
Lemppari tapahtumia olivat vappu,oma keikka,kihlat ja tietty valmistujaiset! (Joita muuten juhlitaan vielä ensi lauantaina)
Tennarit